Helsingin Insinöörien sidosryhmätapaamisessa järjestön kesähuvilalla Vartiosaaressa puhuttiin insinöörikoulutuksen tulevista haasteista. Niin järjestön kuin Metropolia ammattikorkeakoulun edustajatkin olivat huolissaan erityisesti koulutuksen määrästä ja laadusta.
Johtaja Seija Ristimäki kertoi haasteita tulevan ammattikorkeakoulu-uudistuksen ohella elinkeinoelämän rakennemuutoksesta sekä talouden epävarmuudesta.
– Mille aloille koulutamme opiskelijoita, jotka valmistuvat neljän vuoden kuluttua, Ristimäki ihmetteli.
Hän on vetänyt Metropoliassa MeTeLi -projektia tekniikan koulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä on kuunnellut herkällä korvalla eri toimialojen näkemyksiä siitä, mitä insinöörin pitää tulevaisuudessa ostata.
– Siirrymme ensi vuonna 24 koulutusvastuualueesta 16 tutkinto-ohjelmaan, jotka tarjoavat isompia opintokokonaisuuksia ja suovat samalla opiskelijoille ehjemmät työjärjestykset sekä enemmän joustomahdollisuuksia, Ristimäki valotti.
Myös polkua työelämävalmiuksien kehittymiseen on tarkoitus selkeyttää sekä tarjota kaikille kansainvälisiä opintoja.
Ristimäen vetämän kampus-hankeuudistuksen tavoitteena on muodostaa 20 toimipisteestä neljä kampusta kolmen metropolialueen kaupungin alueelle; Arabianrantaan, Leppävaaraan, Myllypuroon ja Myyrmäkeen.
Metropolian vetoivoima nousussa
Rehtori Riitta Konkolan mukaan viisi vuotta täyttäneen Metropolian vetovoima nousi viime keväänä yli 20 prosenttia. Edessä on kuitenkin haastava syksy, sillä 15 prosentin leikkaus oppilaitoksen rahoituksessa panee miettimään.
– Nyt on tehtävä ne oikeat ratkaisut, jotka pitävä t tulevaisuudessa, Konkola painotti.
Jatkossa rahoitus perustuu puhtaasti saavutettuihin tuloksiin; valmistuneiden, opintopisteiden sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan määrään.
Insinöörikoulutusta on Metropoliassa tarkoitus uudistaa niin, että se vastaa paremmin sekä työelämän muutokseen että opiskelijoiden asettamiin oppimishaasteisiin.
Jättimäiset yt-neuvottelut liiton huolena
Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari toi ilmi liiton huolen jättimäisten yt-neuvottelujen jälkimainingeista. Viime vuonna neuvottelut koskettivat yli 100 000 henkilöä.
– Yrityksissä jäseniämme hämmentää se, että hyvääkin tulosta tekevät yritykset irtisanovat henkilöstöään, Porokari sanoi.
Lainsäädännössä on hänen mielestään puutteita. Yt-laki ei ole tarpeeksi tiukka. Tulevissa tes-neuvotteluissa tavoitteena onkin saada tiukennuksia voittoa tuottavien yritysten irtisanomisintoon.
Porokarin mukaan Suomen jaloilleen nostamisessa tarvitaan osaavaa, globaaleilla markkinoillakin pärjäävää insinööriä.
– Nyt kun nousukausi on julistettu alkaneeksi, pitää insinöörien olla iskussa, hän painotti.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto