YTN selvitti yt-lain toimivuutta työpaikoilla

Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut näytelmää, jonka lopputulos on selvä. YTN:n teettämässä tutkimuksessa luottamusmiehet suhtautuvat yt-neuvotteluihin sitä kyynisemmin mitä pidempään he ovat luottamustoimessa olleet.

Peräti 76 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että neuvottelujen lopputulos oli sovittu jo etukäteen. Työnantajista samaa mieltä oli 13 prosenttia.

– Monilla työpaikoilla konsernin johto on sanellut lopputuloksen valmiiksi, tutkimuksen tekijä VTM Heikki Uhmavaara toteaa.

Luottamushenkilöistä 41 prosenttia totesi, että yt-neuvotteluissa etsittiin aidosti ratkaisua, työnantajista tätä mieltä oli 88 prosenttia.

Väen vähentämisneuvotteluissa 13 prosenttia luottamusmiehistä piti vaikutusmahdollisuuksiaan hyvinä. Osuus kasvoi 58 prosenttiin, kun kyse oli töiden, työaikojen ja -tilojen järjestämisestä. Vain vajaassa puolessa työpaikoista yt-menettelyä on käytetty muuhun kuin henkilöstön leikkauksiin.

Kyselyyn vastasi 448 YTN:n luottamusmiestä ja 67 työnantajan edustajaa.

Osapuolille samat tiedot

Työntekijöiden edustajan pitäisi saada käyttöönsä samat talousluvut ja muut taustamateriaalit, joihin työnantaja perustaa lomautus- tai irtisanomisesityksensä, esittää YTN. Siksi yt-laki pitäisi päivittää.

Tutkimuksessa luottamusmiehet toivoivat enemmän aikaa vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. YTN:n ja Insinööriliton puheenjohtaja Pertti Porokari on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että lainmukaisesta yt-neuvottelujen vähimmäisajasta on tullut maksimiaika.

Porokari esittää muutettavaksi myös irtisanomisperustetta.

 – Maininta ”taloudellisista tai tuotannollisista syistä” pitäisi muuttaa muotoon ”taloudellisista ja tuotannollisista syistä”, hän vaatii.

Syynä ovat voittoja tehneiden yritysten irtisanomiset, joita perustellaan tuotannollisilla syillä.

Kanneoikeus jakaa ehdokkaat

YTN:n vaalipaneelissa Kokoomuksen, SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan edustajat olivat eri mieltä yt-lain uudistamisesta.
Paula Lehtomäki (kesk.), Jari Lindström (ps.) ja Anna-Mari Virolainen (kok.) pitivät nykyistä yt-lakia riittävän hyvänä. Tosin sen soveltamista pitäisi laajentaa työpaikan kehittämiseen.

– Pitää vaikuttaa enemmän tekemisen kulttuuriin kuin odottaa, että ongelmat ratkeavat uusilla pykälillä, Lehtomäki totesi.

Virolainen kehotti yritystä miettimään mainettaan yt-neuvotteluissa. Lindströmin mukaan työnantajat heräävät liian myöhään.

– Pitäisi kysyä työntekijöiltä aiemmin, mitä voidaan tehdä. Kyllä työntekijöillä on halua pitää työpaikkansa ja etsiä ratkaisua.

SDP:n Maria Guzenina totesi, että epäluottamuksen ilmapiirin takia osapuolet eivät uskalla istua neuvottelupöytään muuttamaan yt-lakia.

Ammattiliittojen kanneoikeutta kannattivat neljästä ehdokkaasta kaikki paitsi kokoomuksen Virolainen.

 – Sanoisin, että epäileväinen ei, hän totesi.

Työntekijälähtöisiin työaikajoustoihin olivat kaikki valmiit. Silti työaikapankkia ei haluttu lakiin.

Veroalelle monta osoitetta

YTN:n vaalipaneelissa työn verotuksen keventäminen sai tukea kaikilta neljältä suurelta puolueelta, tosin kevennys kohdistuisi eri ryhmille. Jari Lindströmin mukaan työn verotusta pitäisi keventää kaikissa tuloryhmissä.

Myös kokoomus alentaisi verotusta kaikissa tuloluokissa.

– Haluaisimme siirtää verotuksen painopistettä työnteosta kuluttamiseen, Anna-Mari Virolainen totesi.

Keskusta rajaisi veroalen niihin, jotka ansaitsevat alle 33 000 euroa vuodessa.

– En aio luvata yleistä tuloverotuksen keventämistä, Paula Lehtomäki sanoi.

Hän huomautti, ettei ”saa verottaa hengiltä talouden rattaiden pyörimistä”.
SDP:n Maria Guzenina osoittaisi kevennysvaran alimpiin tuloluokkiin. Hän viittasi ylempien toimihenkilöihin saamiin matkakorvauksiin ja ylityökorvauksiin.

– Elvytyspamaus pitää saada liikkeelle. Meidän pitää vahvistaa ihmisten ostovoimaa, siksi pienimpien ja keskituloisten ihmisten verotusta pitää katsoa seuraavalla hallituskaudella.

Lue YTN Summitin debatista.