Yksin ei voi sopia

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies myöntää, että jonkinlainen luottamuspula vaikeuttaa paikallista sopimista työpaikoilla.

– Sopimiseen tarvitaan kaksi osapuolta. On mietittävä, mitkä ovat syyt, ettei paikallinen sopiminen toimi niin kuin pitäisi toimia.

Häkämies uskoo, että vuoden vaihteessa aloittavalla EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhdalla on esimerkkejä paikallisesta sopimisesta muissa maissa. Asiaa pyritään parantamaan ensi keväänä.

Suomi on vajonnut

Häkämies oli puhumassa viikonloppuna Insinööriliiton edustajakokouksen päätteeksi. Hänen mielestään tarvitaan sekä talouden että asenteiden U-käännöstä, jotta Suomi saadaan kasvun tielle.

Suomen teollisuuden tila on tällä hetkellä samassa ryhmässä kuin Espanjan, Italian ja Kreikan.

– Emme ole tottuneet kuulumaan tuohon porukkaan.

Häkämiehen mukaan Suomessa teollisuustuotanto on keskittynyt liikaa kolmelle tukijalalle eli paperi-, metalli- ja ict-teollisuuteen. Ruotsilla menee paremmin, sillä teollisuudella on monta kantavaa jalkaa; naapurimassa esimerkiksi huonekalu- ja muotiteollisuus ovat isoja aloja.

Teollisuuden alasajo on eurooppalainen ongelma. Häkämies toivoo uudelta EU-komissiolta päätöksiä, jotka vähentävät teollisuuden ulosliputusta maanosasta.

Ympäristössä paljon parannettavaa

Häkämies näkee elinkeinoelämän toimintaympäristön tällä hetkellä hankalana. Erityisen huolestuttavana pitää sitä, että suomalaisista suuryrityksistä 70 prosenttia suunnittelee siirtävänsä tuotantoa pois Suomesta seuraavan viiden vuoden aikana pois.

Toimintaympäristöön hankausta tuo Häkämiehen mielestä muun muassa kasvava byrokratia, rapautuva infrastruktuuri ja tempoileva päätöksenteko esimerkiksi veropäätöksissä.

Häkämiehen mukaan Suomen menestystarina 1990-luvulta 2000-luvulle perustui ennen kaikkea koulutukseen ja tutkimukseen. Nyt näistäkin leikataan.

– Koulutuksen kurjistuminen on keskeytettävä, Häkämies vaatii.

Haasteista mahdollisuuksia

Uusia työpaikkoja syntyy monille aloille. Häkämies listaa työllistäjinä uusiutuvan energian, teollisen internetin, terveysteknologian sekä kaivannaisteollisuuden alat.

– Kaikki metsäteollisuuden toimijat panostavat jollakin tavoin bioenergiaan.

Myös 3D-tulostus, peli-ala, julkisten palvelujen digitalisointi ja robotisaatio tarjoavat työpaikkoja jatkossa.  

Häkämiehen puheen jälkeen virisi aktiivinen keskustelu, kun edustajakokouksen osallistujat kysyivät työnantajien nokkamieheltä ajankohtaisista asioista.

Lue myös Antti Rinteen puheesta kirjoitettu artikkeli.