Lennonjohdon on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Toiminnasta huolehtinut valtion erityistehtäväyhtiö luovutetaan pian uuteen jättikonserniin, joka valmistautuu alan avaamiseen kilpailulle.
Yksikään lentokone ei laskeudu Helsinki-Vantaan lentokentälle ilman laskeutumislupaa. Lennonjohtaja antaa sen pilotille lennonjohtotornista radioteitse. Tuossa tietoliikenteessä on lennonvarmistusyhtiö ANS Finlandin kommunikaatiopäälliköllä Tero Järvisellä näppinsä pelissä.
Järvinen toimii käytännössä erityisasiantuntijana, joka vastaa puheyhteysjärjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä. Hän esittelee tornissa lennonjohtajien tehtäviä asiantuntevasti kuin olisi yksi heistä.
– Minun täytyy tietää, mihin näitä järjestelmiä käytetään, hän perustelee.
Järvinen valmistui ohjelmistotekniikan insinööriksi Metropoliasta vuonna 2010. Sen jälkeen hän on palvellut Finavialla ja yhtiöittämisen seurauksena ANS Finlandilla. Ensi vuodesta alkaen yhtiö luovutetaan osaksi kaikkia liikenteenohjauspalveluita hoitavaa Traffic Management Finlandia.
Kriittinen tekniikka kestää
Järvinen työskentelee paraikaa puheyhteysjärjestelmän ja -varajärjestelmän uusintahankkeessa. Euroopan lennonjohdon säädöksiä on uudistettu, ja järjestelmä täytyy päivittää voip-pohjaiseksi.
Voip-järjestelmässä ääni kulkee paketteina tietoliikenneverkossa siihen saakka, kunnes se lähtee radiolla lentokoneisiin ja toisin päin.
– Muutokseen liittyy ajatus, että tulevaisuudessa eri maiden ilmatiloja voidaan hallinnoida esimerkiksi toisesta maasta, Järvinen selittää.
Lennonjohto on tekniikaltaan konservatiivinen ala, sillä kaikkien järjestelmien pitää olla toimintavarmoja ja ne täytyy hyväksyttää viranomaisella. Jokaisella järjestelmällä on vähintään yksi varajärjestelmä, eikä pääjärjestelmäkään ole välttämättä uusi. Yksi Järvisen esittelemistä lennonvarmistusratkaisuista on 1980-luvulta.
– Se on vanhaa tekniikkaa, mutta se toimii.
Silti ala kehittyy. Helsingissä kokeillaan tulevaisuudessa etälennonjohtoa, jonka avulla lennonjohtajat voivat hallita ilmatilaa ja lentokenttää lennonjohtorakennuksen ulkopuolelta muun muassa kameroiden ja verkkoyhteyden avulla. Euroopassa etälennonjohtoja on jo toiminnassa.
Uusi yhtiö tuo liiketoimintaa
Liikenne- ja viestintäministeriö perusti syyskuussa hallituksen antamalla päätöksellä Traffic Management Finland -nimisen yhtiön, joka ottaa tehtäväkseen liikenteenohjauksen merellä, rautateillä, tieliikenteessä ja ilmassa. Uuden yhtiön omistaa valtio.
Toistaiseksi ilmailua ohjaa Air Navigation Services eli ANS Finland, rautatieliikennettä Finrail sekä tie- ja meriliikennettä Liikennevirasto.
– Muutoksella pyritään siihen, että lisätään nykyisen liikenteenohjaustoiminnan keskinäisiä synergioita sekä operatiivista ja taloudellista tehokkuutta, perustelee hallitusneuvos Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Entisten tehtäviensä lisäksi uusi erikoistehtäväyhtiö kerää liikenteestä tietoa ja tarjoaa sitä julkisille ja yksityisille toimijoille hyödynnettäväksi.
– Tarkoituksena on tukea ekosysteemin ja uuden liiketoiminnan syntymistä, Linna selittää.
Työntekijöitä uuteen yritykseen siirtyy liikkeenluovutuksella yhteensä noin 1080. Ketään ei irtisanota, ja työskentelypaikkakunnat säilyvät nykyisellään. Nykyisistä virkamiehistä tulee kuitenkin työsuhteisia. Työntekijöistä pieni osa on insinöörejä.
Traffic Management Finland aloittaa operatiivisen toimintansa ensi vuoden alussa.
Byrokratia väheni
ANS Finlandilla on 420 työntekijää, joista 290 on lennonjohtajia. Liikevaihto vuosittain on 88 miljoonaa euroa, ja omia investointeja tehdään 5–10 miljoonaa euroa vuodessa. Asiakkaana ovat Finavia, Ilmavoimat ja lentoyhtiöt.
Vasta pari vuotta sitten ANS Finland irrotettiin Finaviasta omaksi yhtiökseen. Muutos sujui Järvisen mukaan sikäli hyvin, että suuren organisaation byrokratia väheni.
– Jää nähtäväksi, säilyvätkö meillä ne hyvät asiat, jotka saavutimme edellisessä muutoksessa, Järvinen miettii.
Tulevaisuudessa Traffic Management Finland voi myydä lennonjohtopalveluita ulkomaille. Toisaalta muut yhtiöt voivat myydä niitä Suomeen. Entiselle monopolille odotetaan kilpailua.
Tero Järvinen esittelee työpaikkaansa videolla.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto