Viimeisen vuoden aikana yhteistoimintaneuvotteluja on käyty lukuisilla suomalaisilla työpaikoilla. Osassa yrityksiä yt-neuvotteluja ei ole koskaan aiemmin käyty. Kun lainsäädäntö on muuttunut edellisten neuvottelujen jälkeen, osa työnantajista joutuu päivittämään tietojaan uusista velvollisuuksista.
Esimerkiksi Cargotec Finlandissa, Destiassa, STX Finlandissa ja VR-Yhtymässä on käyty tai käydään parhaillaan henkilöstön lomauttamisiin tai irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja.
Cargotecin Kaarinan toimipisteessä on henkilöstöä 180. Syksyllä käytyjen neuvottelujen esityksessä vähennystarpeeksi oli määritelty 20 henkilötyövuotta. Yt-neuvottelut koskivat 116 henkilöä, joista 90 ylempää toimihenkilöä edusti luottamusmies Toni Mäenpää.
– Neuvottelujen päätyttyä suurin osa vähennyksistä hoidettiin alihankintajouston kautta. Muutamia omia työntekijöitä koskevat vähennykset hoidettiin eläkejärjestelyin ja sisäisin siirroin Cargotec Finland Oy:n muiden yksiköiden välillä.
Mäenpää kertoo, että yt-lain vaatimukset täyttävän neuvotteluesityksen lisäksi työnantaja esitti toimintasuunnitelman.
– Henkilöstöryhmien edustajat saivat toimintasuunnitelman ensimmäisten yt-neuvottelujen jälkeen kommentoitavaksi. Sitä käytiin läpi vielä yhdessä työnantajan kanssa sekä se esitettiin yt-taustaryhmälle.
Keskustelujen jälkeen päädyttiin kuitenkin siihen, että toimintasuunnitelmasta ei siinä neuvotteluvaiheessa tarvinnut tiedottaa muulle henkilökunnalle. Neuvottelujen aikaisen tiedottamisen hoitivat henkilöstöryhmien edustajat. Työnantaja lähetti tiedotteen vasta, kun neuvottelut päättyivät.
Tiedon puute halvaannuttaa työyhteisöä
Myös Destiassa työnantaja on valinnut yt-neuvotteluissa niukan tiedottamislinjan vedoten siihen, että valmistelut ovat vielä kesken.
– Tiedon saanti tai oikeammin saamattomuus aiheuttaa suurta tuskaa ja motivaatio putoaa koko työyhteisössä, sanoo pääluottamusmies Pertti Niemi.
Työyhteisö kaipaa rehellistä ja avointa keskustelua neuvotteluesityksen perusteista ja toimenpiteistä. Myös johdonmukaisen ja suunnitelmallisen toiminnan tarve korostuu Destian kaltaisessa yrityksessä, joka on ollut julkisuudessakin esillä poukkoilevan toimintansa takia.
Destiassa työskentelee 2 500 henkilöä, joista vajaa kymmenes on ylempiä toimihenkilöitä. Ensimmäisten yt-neuvottelujen päätteeksi lomautettiin noin 450 henkilöä ja nyt käytävät irtisanomisneuvottelut kohdistuvat 250 henkilöön. Työnantaja perustelee neuvotteluja tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja ne kohdistuvat lähinnä kiinteiden kustannusten vähentämiseen.
Niemen mukaan toimintasuunnitelma on tarkentunut neuvottelujen myötä ja nyttemmin se on julkaistu talon omassa verkossa. Työnantajan kanssa on sovittu, että kun irtisanottavien määrä ja henkilöt varmistuvat, talossa järjestetään infoa muutosturvasta tai julkisista työvoimapalveluista.
Työnantaja on oppinut edellisistä neuvotteluista
STX Finland Turun telakan luottamusmies Reima Salminen edustaa noin 250 ylempää toimihenkilöä. Yhteensä henkilöstöä on vajaa 2 200. Hänen mielestään yt-neuvotteluesityksessä on selvitettävä riittävästi, mistä on kyse ja miksi.
– Tämä on vaikea asia. Jos on tarkat tiedot, niin väkisin tulee mieleen, että asiat on jo valmiiksi päätetty. Jos tiedot ovat niukat, niin sitten ei tiedä, mistä itse asiassa oikein neuvotellaan.
Salmisen mukaan oman työnantajan asenne on myönteisesti erilainen kuin aiemmissa yt-neuvotteluissa.
– Oppi aiemmista virheistä on ainakin osin mennyt perille ja velvollisuudet ainakin minimissään tulevat nyt huomioitua.
Turun telakalla on sovittu lomautusten osalta jatkuvan yt-menettelyn periaatteesta. Tammikuussa aloitetut yt-neuvottelut jatkuvat edelleen kerran kuukaudessa: ne koskevat työkuorman vähenemisestä johtuvia lomautuksia. Tällä hetkellä lomautettuina on reilu 400 henkilöä, joista 10 on ylempää toimihenkilöä.
Marraskuussa aloitetut yt-neuvottelut koskevat markkinatilanteesta johtuvia rakennemuutoksia ja pysyvää toimintojen sopeuttamista, joissa neuvotellaan yhteensä noin 400 henkilön vähentämisestä. Tämä menettely koskee koko henkilöstöä.
Työnantaja on järjestänyt yhdessä eri henkilöstöryhmien luottamusmiesten kanssa Juttutuvan Forum Marinumissa noin neljän viikon välein. Juttutuvassa käsitellään tilannetta työpaikalla.
– Joka kerta on pyydetty mukaan myös joku ”vieraileva tähti” kertomaan muun muassa muutosturvasta ja työvoimapalveluista, koulutusmahdollisuuksista ja eläkeasioista, Salminen kertoo.
Lomautetuilla on käytettävissä myös internetyhteys tiedotekanavaan, johon on kerätty niin telakan asioita kuin muihin palveluihin liittyviä juttuja. Lisäksi työnantaja on tehnyt esimiehille ja lomautettaville kirjallisen muistilistan erilaisista lomautukseen liittyvistä asioista. STX:n Turun telakalta lomautetuille ja irtisanottaville perustetaan myös erillinen TE-toimiston palvelupiste.
Jopa neljät yt-neuvottelut samana vuonna
VR-Yhtymässä työskentelee 12 500 henkilöä, joista 350 kuuluu VR–Akava-sopimukseen piiriin. Heitä edustavan pääluottamusmies Veijo Sundqvistin mukaan tänä vuonna on meneillään neljännet yt-neuvottelut. Ne ovat kohdistuneet muun muassa lomarahojen vaihtoon vapaaksi.
– Ensimmäiset irtisanomiset ovat tulossa todennäköisesti vuoden vaihteessa, Sundqvist arvioi.
Viimeisimmän neuvotteluesityksen mukaan neuvotellaan organisaation muutoksien vaikutuksista työtehtäviin. Toimintasuunnitelmasta on tiedotettu internetissä.
Työnantaja järjestää heti irtisanomisen jälkeen yhdessä TE-keskusten kanssa infoja muutosturvasta ja julkisista työvoimapalveluista. Irtisanotuilla ei ole työvelvoitetta ja he siirtyvät Pooliin, jossa yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa etsitään työtehtäviä talon sisältä tai ulkopuolelta.
– Kaikilla pitää olla mahdollisuus hakea uuden organisaation mukaisia tehtäviä, Sundqvist korostaa.
Hänen mielestään neuvottelujen piirissä olevat tarvitsevat henkistä tukemista:
– Myös luottamusmiehet kokevat riittämättömyyden tunteita näissä tilanteissa.
Työnantajalta koulutusta ja tukea työnhakuun
Toni Mäenpää toivoo, että työnantaja pyrkii tarjoamaan yhtiön sisällä muuta, koulutusta vastaavaa työtä henkilöille, joiden työ on loppumassa.
– Jos yhtiön sisällä ei muuta työtä löydy, niin tärkeää on myös opastaa ja ohjata työvoimapalvelujen käyttöön.
Hänen mielestään yt-neuvotteluissa tarvitaan avointa keskustelua työnantajan ja työntekijöiden kesken ja pyrkimystä löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu.
– Ei katsota vain seuraavaan vuosineljännekseen tai vuoteen vaan rakennetaan visio pitkällä aikajänteellä, Mäenpää vaatii.
Pertti Niemen mukaan nykyinen yhteistoimintalaki antaa työnantajalle hyvin avoimen valtakirjan tehdä haluamallaan tavalla.
– Irtisanomis- ja lomauttamisperusteet täyttyvät, mikäli niin halutaan. Liiketoiminnan suunnitelmallisuus tai suunnittelemattomuus korostuvat, kun neuvotteluihin joudutaan tai toisaalta osaavissa yrityksissä ei jouduta.
Hän toivoo, että nyt käydyt neuvottelut rauhoittavat tilannetta Destiassa niin, ettei uutta neuvotteluesitystä tarvitse lukea muutaman kuukauden kuluttua.
– Aikanaan kun irtisanomiset tulevat käytäntöön, niin lainmukaiset takaisinottovelvoitteet ovat ykkösasia ja luottamusmiesten tarkassa valvonnassa, painottaa puolestaan Reima Salminen.
Laki velvoittaa toimintasuunnitelmaan
Muutosturvalainsäädäntöä laajennettiin viime kesänä. Muutosturvan tavoitteena on nopea työllistäminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääntyminen.
Muutosturva on lisännyt työnantajan velvollisuuksia. Kun työnantaja päättää yhteystoimintaneuvottelujen alkamisesta, sen on annettava kirjallisesta neuvotteluesityksestä ilmoitus viipymättä myös työ- ja elinkeinotoimistolle.
Jos esityksen tavoitteena on irtisanoa vähintään 10 henkilöä, työantajan on tehtävä – lain velvoittamana – työntekijöiden edustajille työllistämistä edistävä toimintasuunnitelma. Se on yt-esityksen kaltainen.
Toimintasuunnitelma sisältää muun muassa:
- aikataulutmenettelytavat,
- noudatettavat toimintaperiaatteet julkisissa työvoimapalveluissa,
- selvityksen työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.
Työnantajalla on ensisijainen tiedotusvelvollisuus työntekijöiden oikeudesta:
- työllistymisvapaaseen,
- työllistymisohjelmaan,
- työllistymisohjelmalisään.
– Suurimmat työnantajat tietävät asiasta, pienimmät eivät välttämättä ole edes kuulleet, sanoo muutosturva-asiantuntija Jari Riihimäki Uudenmaan muutosturvayksiköstä.
Toimintasuunnitelma on oltava avoimesti kaikkien nähtävillä. Sitä voidaan täydentää koko yt-menettelyn ajan. – Laissa ei ole mitään sanktiota, jos työnantaja ei teekään toimintasuunnitelmaa, Riihimäki pahoittelee.
Lisätietoja muutosturvasta Mol.fi.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Stock.xchange, Valeria Gasik
