Äänekoski houkuttelee uusia yrityksiä Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Viime vuoden elokuussa toimintansa aloittanut biotuotetehdas tarjoaa ekosysteemin, josta myös muut hyötyvät. Tehtaan sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön, mistä syntyy uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.
– Tulevaisuuden usko on täällä kova, ja infraa rakennetaan sen tueksi, kertoo Ääneseudun kehitysyhtiön toimitusjohtaja Sari Åkerlund.
Biotuotetehtaan ekosysteemiin kuuluu kymmenkunta yritystä. Metsä Groupilla on alueella lisäksi kartonkitehdas ja koivuviilutehdas sekä yhdeksän kilometrin päässä Suolahdella havu- ja koivuvaneritehdas.
Alueella toimivat ennestään kaasulaitoksiaan laajentanut Aga, karboksimetyyliselluloosaa valmistava CP Kelco, saostettua kalsiumkarbonaattia valmistava Specialty Mineralsin tehdas, Valion Aura-juustotehdas, VR:n lastaustoimintaa ja Äänevoiman biovoimalaitos.
Elokuussa toimintansa biotuotetehtaan rinnalla aloittivat Ecoenergy SF ja Mantsinen. Ecoenergy käsittelee alueen jätevesiä ja tuottaa siitä biokaasua ja kiinteää polttoainetta. Mantsinen purkaa tukkeja junista ja rekoista ja syöttää niitä kuorimolle.
Sellusta syntyy tekstiiliä
Tuorein yritys on tänä keväänä perustettu Metsä Groupin kehitysyhtiö Metsä Spring, joka kaupallistaa uusia tekniikoita. Yhtiön tarkoitus on alkaa valmistaa tekstiilikuituja selluloosasta. Investointipäätös Äänekoskelle suunnitellusta tehtaasta tehdään tämän vuoden loppuun mennessä. Kehitysyhtiö työllistää alle kymmenen henkeä vuoden loppuun mennessä Espoossa, ja jos investointi toteutuu, tehtaalle palkataan väkeä.
– Haluamme olla aktiivisesti kehittämässä uusia konsepteja metsästä alkavien jalostusarvoketjujen eri kohdissa, linjaa yhtiön toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.
Nykyisten tekstiilikuitujen valmistus rasittaa ympäristöä ja ala tarvitsee uudenlaisia kestävämpiä ratkaisuja maailmanlaajuisesti. Metsä Groupin tekstiilikuitukonsepti on suoraliuotusmenetelmä, joka hyödyntää täysin uusia, sellua liuottavia yhdisteitä. Raaka-aineena prosessissa käytetään ei-kuivattua paperisellua ja uusi menetelmä on nykyisiä tekstiilikuidun tuotantovaihtoehtoja ympäristöystävällisempi.
– Oletan, että investointipäätös on myönteinen, Weymarn sanoo.
Työpaikkoja riittää muillekin
Äänekosken työpaikkaomavaraisuus on reilut sata prosenttia. Kaupungista pendelöi suurin piirtein saman verran työntekijöitä 40 kilometriä etelämmäs Jyväskylään kuin sieltä Äänekoskelle. Loput työntekijöistä matkustaa työpaikoille ympäröivistä kunnista. Loputtomiin tekijöitä ei riitä lähikunnistakaan.
– Meidän on tarkoitus nostaa profiilia, että tänne on helppo muuttaa, koska kaikkia osaajia ei täällä valmiiksi ole, Åkerlund sanoo.
Biotuotetehtaan työllistämisvaikutusta on vaikea arvioida, sillä tilastot tulevat yli vuoden jälkijunassa, ja moni yritys käyttää alueella vuokratyövoimaa, mikä ei tilastoidu Äänekoskelle.
– Työpaikathan ovat täällä, vaikka välitoimijat olisivat rekisteröityneet muualle, Åkerlund huomauttaa.
Vielä vuonna 2016 Äänekosken työttömien osuus työvoimasta oli 19,7 prosenttia, kun se koko maassa oli 13,5 prosenttia. Tämän vuoden maaliskuussa Keski-Suomen te-toimiston alueella oli 70 työtöntä Insinööriliiton jäsentä.
Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto