Suomi tavoittelee tki-investointien kasvattamista vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteen arvosta. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa.
Edessä on kuitenkin kuoppainen tie. Tavoitteen saavuttaminen vaatii suuria lisäpanostuksia niin yrityksiltä kuin julkiselta sektorilta. Valitettavasti taloustilanne ei helpota tavoitteen saavuttamista.
Tki-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tiedon lisäämisen ja sen käytön avulla löytää erilaisia sovelluksia uuden luomiseksi. Yleisesti tki-toiminta ymmärretään juuri innovaatioiden kautta syntyvän teknologisen kehityksen tavoitteluna.
Heikentyneet talousnäkymät ovat suuri huolenaihe. Hidas tuottavuuden kasvu syö Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Kun tuottavuus on nimenomaan riippuvaista innovaatioista ja teknologisesta kehityksestä, t&k-investointien pitäisi kiinnostaa lähes kaikkia.
Lihavat vuodet takana
Suomi oli pitkään tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden edelläkävijä. Parhaimmillaan Suomen t&k-investointien osuus bruttokansantuotteesta oli lähes neljä prosenttia.
Elektroniikkateollisuuden 2000-luvun vaikeudet käänsivät investoinnit lasku-uralle. Toipuminen on vaatinut aikaa. Vuonna 2021 t&k-menojen osuus nousi kolmeen prosenttiin, joten suunta on oikea.
Suurin osa tki-toiminnasta tapahtuu yrityssektorilla, sillä yritykset kattavat lähes 70 prosenttia t&k-menoista. Teollisuuden toimialat ovat tki-toiminnan veturi, mutta muiden toimialojen merkitys on kasvanut viime vuosina. Teollisuus kattaa edelleen yli puolet yrityssektorin t&k-menoista.
Loput tki-toiminnasta tapahtuu julkisella sektorilla ja korkeakoulusektorilla. Yliopistojen tekemä perustutkimus kattaa suurimman osan korkeakoulujen siivusta. Ammattikorkeakoulujen osuus t&k-toiminnan menoista on aina ollut vähäinen.
Kunnianhimoinen tavoite
Hallituksen tavoite on nostaa Suomen tki-investoinnit vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteen arvosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite voidaan saavuttaa, mutta ei ilman järjestelmällistä työtä.
Vain osa panostuksista on kiinni julkisesta sektorista, joten investointien pitää kasvaa myös muilla sektoreilla. Erityisesti yrityksiä on kannustettava tki-investointeihin. Hyvistä ja käyttökelpoisista keinoista ei ole ainakaan ylitarjontaa.
Kun tki-investointeja verrataan bruttokansantuotteen arvoon, myös hintatason vaihtelu vaikuttaa tavoitteeseen. Hinnat ovat nousseet voimakkaasti, joten myös bruttokansantuotteen arvo kasvaa keskimääräistä nopeammin. Myös tki-investointeja tarvitaan enemmän, jotta t&k-menot kasvavat reaalisesti.
Jos bruttokansantuotteen arvon oletetaan kasvavan keskimäärin kolmen prosentin vuosivauhtia, tki-investointeja tarvitaan joka vuosi yli 600 miljoonaa euroa lisää. Kasvuvauhti vastaa keskimääräistä kasvua Suomessa viimeisen viiden vuoden ajalta.
Vuonna 2021 t&k-menot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan 559 miljoonaa euroa. Eniten kasvua tapahtui yrityssektorilla, 11 prosenttia.
Uusia keinoja tarvitaan
Hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen työryhmän etsimään ratkaisuja tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Kuluvana vuonna asetettiin uusi työryhmä jatkamaan toimintaa. Työryhmä on esittänyt erilaisia keinoja t&k-toiminnan kannustamiseen ja turvaamiseen.
Työryhmän esityksen mukaan valtion t&k-rahoituksen kasvattamista tulisi turvata säätämällä t&k-rahoituslaki, joka määrittäisi vuotuisen valtion t&k-menojen tason. Lakiesityksen mukaan valtion talousarviossa lisättäisiin rahoitusta tasaisesti niin, että julkisen sektorin rahoituksen määrä vuonna 2030 vastaa 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Rahoituslaki on esityksenä erinomainen, sillä se takaa julkisen sektorin vuotuiset lisäpanostukset sekä lisää rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Toisena työkaluna työryhmä esitti pysyvän ja laaja-alaisen tki-verokannustimen käyttöönottoa. Vastaava kannustin on käytössä monissa muissa maissa. Verokannustimella voidaan tehostaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten tki-toimintaa.
Tki-toiminnan tehostamiseksi on kuitenkin tehtävissä vielä enemmän. Yksi keino olisi hyödyntää ammattikorkeakoulujen potentiaalia nykyistä paremmin. Niiden osuus Tki-menoista on pysynyt suhteellisen pienenä, vaikka menot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet.
Teksti: Paavo Hurri
Kuva: Sdfeagt, CC 4.0
