Risto Salminen tunnustaa, että hänellä on ongelma – hän on ollut kiinnostunut etiikasta koko elämänsä. Etiikka kiusasi terveellä tavalla jo opetusuralla, mutta nyt Metropolia Ammattikorkeakoulun Teollinen tuotanto -yksikön johtajana kysymykset ovat kasvaneet. Iso peruskysymys globaalisti ja juuri nyt on: kuka omistaa tiedon?
Toinen iso kysymys arjessa on se, kuka päättää, mitä on hyvä opetus – onko se opiskelija, opettaja vai työelämä. Insinöörietiikan painoarvoa lisää Salmisen mukaan teknologian suuri toteutusvoima. Käyttäminen vaikuttaa aina vahvasti kanssaihmisiin ja ympäristöön. Kenellä on valta tehdä päätös siitä, mitä teknologiaa kehitämme ja otamme käyttöön?
Tekniikan haasteita globaalissa yhteiskunnassa käsiteltiin monelta eri kantilta etiikka-aiheisessa seminaarissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Kun Itä-Aasia haastaa lännen mahtivaltiot, on Suomikin kovan paikan edessä. Haluammeko säilyttää oman hyvän asemamme, kysyi insinööriopiskelijoita edustanut Reima Pentikäinen samassa seminaarissa. Onko meillä jotain, mitä muilla ei ole? Voiko eettinen standardi olla yksi kilpailukyvyn tekijöistä?
Globaali vastuu on myös iso kisa hyvistä ideoista. Tässä on suuri mahdollisuus Suomelle tuoda esiin parasta insinööriosaamistamme. Muun muassa energian ja puhtaan veden saanti sekä kaupungistumisen mukanaan tuomat ongelmat asettavat suuria haasteita. Niissä meillä on jo korkeatasoista osaamista ja ratkaisuja tarjolla. Samoin uudet sähköisen lehden jakeluun liittyvät ratkaisut odottavat maailmanmarkkinoiden valtaamista.
Insinöörin vastuu käsittää nyt koko maapallon. Vastuu ei ole vaatimaton, mutta se onkin mitoitettu insinööreille.
