Kiinan talous on kehittynyt ja teknologinen takamatka kehittyneisiin maihin nähden kaventunut nopeasti. Tämä näkyy kotimaassa, jossa Kiinan-kaupan painopiste on muuttunut investointihyödykkeistä raaka-aineisiin.
Vielä 2000-luvun alussa Suomesta vietiin maahan resurssipohjaisia teollisuustuotteita, kun nykyään arvoltaan suurin vienti on raaka-aineita tai matalasti jalostettuja tuotteita, kuten sellua, tiivistää vanhempi ekonomisti Eeva Kerola. Hän esitteli tilannetta eilen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofitin katsauksessa Kiinan talouskasvusta.
Bofit ennusti eilen, että Kiinan talouskasvu jatkuu tulevina vuosina edelleen mutta hitaampana kuin aiemmin.
Kiina suojelee omaa teollisuuttaan
Kiina on edelleen Suomen yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen ohella. Maan politiikka on muuttunut aiempaa protektionistisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi.
Vaikka Kiina on julkisesti sanonut helpottavansa vapaata kauppaa, käytännössä se on pelannut epäreilusti suojellen omaa tuotantoaan, Kerola sanoo.
Toisaalta muut maailman maat eivät halua enää olla riippuvaisia arvaamattomasta maasta.
– Muut maat pyrkivät varmasti rajoittamaan tuontia Kiinasta. Protektionismi pysyy vahvana, ja epävarmuudet lisääntyvät ja hidastavat investointeja. Maailmantalous on haavoittuvainen myös toimitushäiriöille, Kerola tiivistää.
Yliote maametalleista
Vähitellen resurssien tuotanto voi siirtyä muihin maihin. Tähän mennessä Kiina on vastannut suurimmasta osasta harvinaisten maametallien tuotannosta koko maailmalle. Samalla se on kantanut siihen liittyvät seuraukset ympäristölle.
Tulevaisuudessa Kiina voi tehdä muille maille harvinaisista maametalleista sietämättömän kalliita, mikä lisäisi painetta lisätä tuotantoa muualla maailmassa. Tämä puolestaan olisi hidasta ja kallista. Kiina pitää harvinaisten maametallien hintaa keinotekoisen alhaisena valtion tuella.
Harvinaisten maametallien tuotanto ei toimi markkinaehtoisesti ainakaan Euroopassa, koska maailmanmarkkinahinta on alhainen ainakin toistaiseksi.
Kerola sanoo, että Kiina pyrkii omavaraisuuteen ja valmistamaan kaiken korkean teknologiankin itse. Sitä mukaa kun se edistyy, se lakkaa tuomasta korkeaa teknologiaa muualta maailmasta. Se lisää kotimaisten yritysten paineita kehittyä.
– Voimakas kilpailu Kiinan kanssa pakottaa kotimaisia yrityksiä innovoimaan uutta liiketoimintaa, kehittämään prosesseja ja tuotteita, Kerola uskoo.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Yanan Mao /Mostphotos
