Hurri on selvittänyt teollisuusrobottien lukumäärän kehitystä Suomessa ja tärkeimmissä kilpailijamaissa. Suomessa robottien määrän suhde teollisuuden työntekijöiden määrään on ollut Euroopan keskiarvon yläpuolella, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitus on uhkaavasti laskenut.
– Vaarana on, että Suomi putoaa robottitiheydessä maailman keskiarvon alapuolelle. Väitän, että tässä on yksi keskeinen syy teollisuuden viime vuosien heikolle työn tuottavuuden kasvulle, Hurri sanoo.
Robottitiheydellä (englanniksi robot density) tarkoitetaan robottien lukumäärää jokaista 10 000 teollisuuden työntekijää kohti. Luku on toki kasvanut, mutta hitaammin kuin kilpailijamaissa.
– Vuonna 2015 olimme Euroopan maiden joukossa kymmenes, neljä vuotta myöhemmin kolmastoista. Ohi olivat kirineet Slovenia ja Slovakia eikä Tšekkikään ole enää kaukana Suomen takana, Hurri sanoo.
Autoteollisuus kärjessä
Hurrin mukaan Suomen tilanne näyttäisi vielä huolestuttavammalta ilman Valmet Automotivea. Uudenkaupungin autotehtaan kasvun vaikutus näkyy Suomen robottiluvuissa.
– Robotiikkaa hyödynnetään selvästi autoteollisuudessa enemmän kuin muilla aloilla. Toinen merkittävä ala on metalliteollisuus.
Tilastojen perusteella robottien määrä teollisuudessa näyttää Hurrin mukaan korreloivan sekä työn tuottavuuden että teollisuuden eri toimialojen tk-menojen kanssa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Talouskasvu Suomessa nojaa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot, niistä huolehtiminen. Uuteen teknologiaan on panostettava, muuten taloutta uhkaa hitaan näivettymisen tie, Hurri tulkitsee.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
