Opiskeluaikainen pienituloisuus koetaan korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tilapäisenä elämänvaiheena, selviää Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön tuoreesta tutkimuksesta “Aallokosta nousujohteiseksi? Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia toimeentulosta, tulonmuodostuksesta ja pienituloisuudesta osana elämänkulkua”. Tulosten perusteella pienituloisuudella on kuitenkin monenlaisia vaikutuksia opiskelijan elämään.
– Opiskelijaköyhyyttä ei yleensä nähdä ongelmana, koska pienituloisuuden ajatellaan kuuluvan opiskeluaikaan. Pienituloiselle opiskelijalle itselleen se kuitenkin merkitsee vuosia kestävää huolta toimeentulosta ja toisinaan tinkimistä perustarpeista, toteaa tutkija Elina Lavikainen.
Tilastojen ja aiempien tutkimusten perusteella runsas 30 prosenttia opiskelijoista on pienituloisia ja lähes puolet kokee itsensä köyhäksi. Pienituloisuudella on runsaasti erilaisia psyykkisiä, sosiaalisia ja materiaalisia vaikutuksia. Toimeentulovaikeudet aiheuttavat opiskelijoille esimerkiksi ahdistusta ja unettomuutta, jotka pitkittävät opintoja. Sosiaalinen vertaistuki kuitenkin pehmentää pienituloisuuden vaikutuksia.
– Pienituloisuus on opiskelijoille yhteinen ja jaettu kokemus. Kun suuri osa opiskelijoista on samassa tilanteessa, ei köyhyyttä koeta niin leimaavana ja syrjäyttävänä, Lavikainen sanoo.
Varsinkin ilman vertaistukea oleville opiskelijoille pienituloisuus aiheuttaa kuitenkin kaksinkertaisen syrjäytymisriskin. Ilman vertaistukea opiskelija jää yksin ja myös vaille sosiaalisen verkoston tarjoamaa materiaalista tukea. Vertaistuen lisäksi opiskelijat esimerkiksi lainaavat vastavuoroisesti rahaa toisilleen ja tekevät yhdessä ruokaa säästäen näin kuluissa.
Lainataakkaa ei haluta kasvattaa opiskeluaikana
Tutkimuksessa selvitettiin myös opiskelijoiden tulonmuodostuksen perusteita. Tulosten mukaan opiskelijat tekevät valintoja eri tulonlähteiden välillä koko elämää silmälläpitäen. Esimerkiksi opintolainaa ei haluta nostaa, koska valmistumisen jälkeiseen elämänvaiheeseen liittyy myös muita kuluja.
– Valmistumisen jälkeen edessä on tyypillisesti perheeseen ja asuntoon liittyviä mittavia kuluja. Niitä silmällä pitäen lainataakkaa ei haluta kasvattaa vielä opiskeluaikana, Elina Lavikainen toteaa.
Tutkimus perustuu laadulliseen aineistoon, jota varten haastateltiin 22 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Opiskelijat pitivät kirjaa tuloistaan ja menoistaan kuukauden ajan ennen haastattelua. Lisäksi toteutettiin pääosin laadullinen kysely, johon vastasi 242 opiskelijaa.