Lentoliikenteen sähköistäminen on yksi 2020-luvun kasvualoista. Tällä hetkellä suurin osa alan projekteista tutkii erilaisia pystysuunnassa liikkuvia laitteita, joilla voi kuljettaa vaikkapa paketteja. Taksiyhtiö Über aikoo tuoda lentotaksit kaupunkeihin.
Myös kiinteäsiipisten lentokoneiden sähköistämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Suomessa sähkölentokonetta on kokeiltu vuodesta 2018. Viime kesänä vaikeassa säässä tehdyssä laskussa vaurioitunut Pipistrel-kone saapuu näinä päivinä takaisin korjauksesta, Sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama kertoo. Sähkölentokoneiden kehitystä pohditaan 4.3. Helsingissä pidettävässä seminaarissa.
Sähkölentokone voi Vasaman mukaan mullistaa ihmisen liikkumisen. Ilmastovaikutusten pienenemisen lisäksi sen käyttökustannukset ovat olellisesti polttomoottorikoneita halvemmat.
– Lentokoneen suurimmat kuluerät ovat polttoaine ja moottorihuollot. Molemmat ovat sähkölentokoneessa noin 10 prosenttia perinteisen koneen kuluista. Kokonaiskulut pienenevät jopa 70 prosenttia, Vasama laskee.
Parhaillaan kehitellään alle 20-paikkaisia matkustajakoneita. Alkuvaiheessa matkustajaliikenne käynnistynee lyhyillä kaupunkienvälisillä paikallisreiteillä. Suomessa on projekti, jossa tutkitaan sähköliikenteen aloittamista Merenkurkun alueella, Suomen ja Ruotsin kaupunkien välillä.
Kulutus alittaa auton
Fortum oli viime vuoteen asti mukana sähkölentokoneprojektissa hankkiakseen kokemuksia lentoliikenteen sähköistymisestä. Projektipäällikkö Tapio Poutiainen pitää sähkölentokonetta kiinnostavana energiatehokkuuden kannalta.
– Sähköautojen kulutus on autotyypistä riippuen 15–30 kilowattituntia sadalla kilometrillä, sähkölentokoneella se oli noin 13, joskin kyydissä oli vain lentäjä.
Akkuteknologia elää suurta kehitysvaihetta. Nykyisillä litium-ion-akuilla rajat tulevat vastaan. Kehitteillä olevat kiinteäelektrolyyttiset Solid state -akut tuovat Poutiaisen mukaan harppauksen energian ja tehon tiheyteen, mikä saattaa mahdollistaa pitkät lentomatkat.
Fortum on panostanut paljon akkujen kierrätyksen tutkimiseen.
– Maailman resurssit eivät riitä, jos akkuvalmistuksessa käytetään vain neitseellisistä lähteistä saatua materiaalia. Käytetyt akut pitää saada hyötykäyttöön, Poutiainen sanoo.
Moottori vaatii jäähdytystä
Käytännön kokemukset sähkölentokoneista ovat hyviä. Sähkömoottorista saadaan nousussa ripeästi täydet tehot. Lentäminen ei juuri eroa tavallisesta koneesta. Koneen melu on pienempää, mikä parantaa elinympäristön laatua lentokenttien lähellä.
Matkalennossa ollaan kylmässä, ja akkuja täytyy jonkin verran lämmittää, mutta testikoneiden myötä on opittu, että moottorin ja elektroniikan jäähdytyksen hallinta on vielä kriittisempää. Erittäin lämpimissä oloissa ja lentoonlähdössä tekniikka voi ylikuumentua.
Sähkölentokoneita kehitellään eniten siellä, missä lentokoneita on perinteisesti valmistettu. Fortumin Poutiainen arvioi, että Suomella voisi olla hyvä pelipaikka nostaa rooliaan alalla, kun fossiilisia polttoaineita käyttävistä lentokoneista siirrytään uuteen käyttövoimaan.
Sähkölentokoneyhdistyksen Janne Vasama arvioi, että nykyisten pienkoneiden sähköistäminen on merkittävää liiketoimintaa jo lähivuosina. Päivityksessä vaihdettaisiin polttomoottori sähkömoottoriin ja polttoainetankit akustoihin.
Teksti: Petri P. Pentikäinen
Kuva: Helsingin Sähkölentokoneyhdistys
4.3. korjattu: Kuva on Helsingin, ei Suomen, sähkölentokoneyhdistyksen
