Portugali nousi työllisyyspolitiikan mallimaaksi

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääsihteeri Guy Ryder ylistää Portugalia mallioppilaana finanssikriisistä toipumisessa. Maan työttömyys syöksyi pahimmillaan 17,5 prosenttiin vuonna 2013, kun tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä työttömyys oli laskenut 6,7 prosenttiin.

– Portugali on esimerkki, joka opettaa, että makroekonomisen työllisyys- ja osaamispolitiikan yhdistelmä on välttämätön kestävän tulevaisuuden takaamiseksi kaikille, Ryder kehuu järjestön julkaisemassa kolumnissa.

Suomen työttömyysasteen trendi oli Tilastokeskuksen mukaan 7,5 prosenttia syyskuussa. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset mutta ilmentävät, että Portugalissa työttömyys on nujerrettu tehokkaammin kuin Suomessa.

Portugali suoritti monia kansainvälisten rahoitusinstituutioiden vaatimia julkisen talouden vakautustoimia ja rakennesopeutuksia. Toimiin sisällytettiin kuitenkin myös tukia työttömille, minimipalkkojen nosto ja työntekijöiden oikeuksien puolustaminen. Valtio konsultoi toimissa työmarkkinajärjestöjä.

Finanssikriisi alkoi vuonna 2007, mutta siitä toipuminen maailmalla alkoi toden teolla vasta vuonna 2012. Toipumisvauhti on ollut tähän päivään asti hidas monessa maassa. Taloudellisen tuen vastineeksi maat joutuivat vakauttamaan talouttaan, ja se tehtiin usein työntekijöiden oloja heikentämällä.

Kokonaisuus pitää nähdä

ILO kehottaa maita tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta kuin vain esimerkiksi julkisen velan määrää. Toipumista tulee auttaa investoimalla, suojelemalla työllisiä ja parantamalla sosiaaliturvaa.

– Talouskasvu ilman säällisiä työpaikkoja haittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lopulta itse kasvua, Ryder kirjoittaa.

ILO:n lokakuinen raportti Portugalista osoittaa vallitsevat käsitykset työllisyyspolitiikasta kyseenalaisiksi. Talous ei elvy vain työllisyyskustannuksia vähentämällä ja työmarkkinoiden joustavuutta lisäämällä. Tärkeiksi keinoiksi osoittautuivat työttömäksi joutuneiden paluu työelämään, kotimaisen kysynnän säilyttäneet minimipalkat ja investoinnit t&k-toimintaan.

Yhteiskunnallinen tuki säilyi

Avaintekijänä maan toipumisessa mainitaan kolmikantainen yhteistyö, joka takasi, että poliittisilla uudistuksilla oli laaja yhteiskunnallinen tuki. Sosiaalinen dialogi painotti, että vakautustoimista huolimatta kansalaisten tulotason säilyttäminen tukee kotimaisen talouden kasvua.

Portugalissa on toki ongelmia. Epätyypillisissä työsuhteissa olevia on yhä selvästi enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien on vaikea saada työtä.

Valtionvelka on yhä valtava. Velan ennustetaan laskevan 121 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna ja 110 prosenttiin vuonna 2021. Enimmillään se kävi 130 prosentissa finanssikriisin jälkeen. Vastaavasti Suomen valtion velka oli viime vuonna noin 61 prosenttia bkt:sta.

Raportti huomauttaa, että Portugali on onnistunut vähentämään velkaansa samalla, kun tulotasosta on pidetty kiinni.

– Poliitikkojen ympäri maailman tulisi kysyä itseltään, ketä talouden tulee viime kädessä palvella. Portugalin kokemus on arvokas esimerkki vaihtoehtoisista toimista finanssi- ja velkakriisin ratkaisemiseksi. Se asettaa ihmiset toimien keskiöön, Ryder luonnehtii.

Suomella riittää opittavaa

Portugalin tulosten vertaaminen Suomeen on monimutkaista, koska yhteiskunnissa on eroja. Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko näkee silti tuloksista, että lyhytnäköinen työehtojen heikentäminen ei ole yhteiskunnan kannalta tuottoisa ratkaisu. Yritysten toimintaedellytyksiä voi kehittää monenlaisilla keinoilla.

– Näistä opeista voisi istuva hallitus ottaa koppia. Puusilmäisellä ja yksipuolisella kehittämisellä saadaan sekundaa, Savinko kehottaa.

Hallitus ajaa esimerkiksi irtisanomissuojan heikennystä, vaikka ay-liike vastustaa aloitetta. Savinko ymmärtää, että työmarkkinoita halutaan nykyistä joustavimmiksi, kunhan se tehdään pitkäjänteisesti ja tasapuolisesti niin työnantajan kuin työntekijänkin kannalta.

– Tämä vaatii luonnollisesti kolmikantaa parhaan ja kestävän tuloksen saavuttamiseksi, Savinko muistuttaa.