Vuonna 2017 Puolustusvoimista reserviin siirtynyt ja eläkkeelle jäänyt Ari Rautakorpi pyrkii Pirkanmaalta eduskuntaan kokoomuksen ehdokaslistalta. Hän on isolle osalle Insinööriliiton järjestöväkeä tuttu mies Julkisen alan Insinöörien JIL:n puheenjohtajan, Insinööriliiton varapuheenjohtajan ja Puolustusvoimien jukolaisten päätoimisen luottamusmiehen tehtävistä.
Rautakorpi hyväksyy mukisematta itsestään määritelmän järjestömies ja luottamusmies. Järjestövaikuttaminen ja luottamusmiehen tehtävät tarttuivat alun perin sotilaskoulutuksen hankkineen insinöörin mukaan jo 1990-luvun alkupuolella.
– Molemmat hommat tulivat vuosien varrella tutuksi. Pääluottamusmiehenä vastasin noin 1100 ihmisen edunvalvonnasta, hän kertoo.
Yksin ei saa mitään aikaan
Kunnallispolitiikassa Rautakorpi on ollut mukana kolme kautta. Menossa on ensimmäinen kausi valtuutettuna. Politiikassa Rautakorpea kiehtoo vaikuttaminen ja ihmisten asioiden hoitaminen.
– Politiikassa uskon yhdessä tekemisen voimaan. Yksin kukaan ei saa mitään aikaan, on kyettävä tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen ja eri eturyhmien, hän sanoo.
Ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla olevan pirkkalalaisen kampanjassa korostuvat seniorikansalaiset ja kokonaisturvallisuus. Rautakorvelle turvallisuus on kuitenkin muutakin kuin Puolustusvoimien materiaalihankintoja.
– Kansalaisten kokonaisturvallisuus koostuu ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Se on muutakin kuin Horneteja. Ihmisellä pitää olla tunne oman elämän hallinasta. Se vaatii puuttumista nuorten syrjäytymiseen, yritysten toimintaympäristön turvaamista ja niin edelleen, Rautakorpi sanoo.
Hänen mielestään aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet Suomea pyyteettömästi ja ansaitsevat nykyistä paremman kohtelun.
– Seniorikansalaisten asemaa pitää kohentaa nostamalla eläkeläisten ansiotasoa, poistamalla heiltä niin sanottu raippavero ja tekemällä taitetulle indeksille jotain, Rautakorpi linjaa.
Keskeyttämisprosentti on saatava alas
Rautakorven mukaan tulevalla vaalikaudella hallituksella on myös koulutuspoliittisia haasteita. Insinööriopiskelijoiden matala läpäisyprosentti saa miehen mietteliääksi.
– Opintojen korkea keskeyttämisprosentti on iso kansantaloudellinen tappio, oli ala mikä tahansa. Ei ole mitään järkeä kouluttaa nuoria alalle, johon hän ei mahdollisesti halua tai ei sovi, hän sanoo.
Rautakorven lääke läpäisyn nostamiseksi on pakollisen harjoittelun lisääminen ja soveltuvuustestit jo ennen opintojen aloittamista.
– Koulutuspolitiikassa tarvitaan nyt avarakatseisuutta ja yhteistyötä, hän toteaa.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
Katso muita Insinööriliiton jäsenkunnan eduskuntavaaliehdokkaita
