Tuotehallinnan insinööri Sipriina Nurminen Konecranesilta on tyytyväinen, että hän teki opinnäytetyönsä työnantajalleen töiden ohessa.
– Tein opinnäytettä aina, kun muut työt antoivat periksi.
Opinnäytteessään Nurminen suunnitteli kansinosturia, joka olisi sopinut kappaletavaralaivaan. Tuolloin vastaavalle nosturille tuntui olevan markkinoilla kysyntää.
– Lopputulos oli, ettei sellainen onnistu, Nurminen sanoo.
Opinnäyte valmistui helmikuussa ja se kelpasi työnantajalle.
– Nyt olen talon sisäisessä koulutuksessa. Minusta tulee Key User uuteen AutoCADiin.
Koulutus tehdään työn ohessa. Nurmisen nykyiseen työhön kuuluu toimia uuden ohjaamon teknisenä tukena. Asiakaskyselyjä tulee vasta harvakseltaan, mutta tahti kiihtyy.
– Tämä ohjaamotyyppi on aivan uusi. Se on valmistunut tänä vuonna.
Ainoana naisena
Kun Nurminen aloitti Konecranesilla kaksi vuotta sitten, hän oli osastonsa ainoa nainen.
– Tuntuu, että minua kohdeltiin silkkihansikoin.
Nykyisellä osastolla naisia on kaikkiaan neljä. Vaikka työsuhteet ovat olleet määräaikaisia, Nurminen on tyytyväinen. Työt ovat muuttuneet haastavammiksi.
Verkostoituminen kannattaa
Nurminen toimi opiskeluaikana muun muassa Riihimäen Insinööriopiskelijat RINO ry:n puheenjohtajana. Hänen mukaansa pelkkiin opintoihin ei opiskelija-aikana kannata paneutua.
– Päähän siinä pakahtuu. Opiskelijatoiminnasta saa sopivaa vastapainoa, ja samalla siinä saa uusia ystäviä ja verkostoituu hyvin.
Siinä oppii myös uusia taitoja, kokoustekniikoita ja muuta, joita tarvitaan työelämässäkin.
Verkostojensa avulla Nurminen löysi nykyisen työpaikkansa. Opiskelijakaverin kummisetä oli töissä Konecranesilla ja suositteli Nurmista. Tuolloin, kaksi kesää sitten, työpestiin kuului koneistopiirustusten laatiminen. Nurminen luottaa töiden jatkuvan.
– Olen viihtynyt hyvin. Työilmapiiri on kiva. Minulla ei ole suunnitelmissa vaihtaa työpaikkaa.
Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Johdantokuva: Remote services, Riihimäki training center, Konecranes Plc
Kuva Sipriina Nurmisesta: Minna Virolainen, Insinööriliitto