Sota Ukrainassa on nostanut esiin puolustusteollisuuden kapasiteetin pienuuden Euroopassa. Monella sotilasliitto Naton käyttämillä eurooppalaisilla asevalmistajilla ei ole nopeaa valmiutta kasvattaa tuotantoa.
– Emme ole niin valmiita kuin meidän pitäisi olla, Norjan ilmavoimien edustaja Naton esikunnassa, eversti John Andreas Olsen tiivistää.
Brittiläisen King’s College London -yliopiston sotatieteiden laitoksen professori Mats Berdal lisää, että puolustusteollisuus on yksityistä yritystoimintaa. Se ei pidä tarpeetonta tuotantokapasiteettia. Puolustusvoimien hankinnat ovat hitaita hallinnollisia prosesseja.
Professorit kertoivat näkemyksistään Naton tulevaisuudesta eilen Suomen Atlantti-seuran ja Norjan suurlähetystön järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
Venäjä on uhka
Naton strategiassa pääuhkat ovat Venäjä ja terrorismi. Vuonna 2022 julkaistu strategia ei perustu vain samana vuonna Venäjän aloittamaan laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan, vaan uhkat tunnistettiin tätä ennen.
Neuvostoliiton romahtamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato keskittyi nopean toiminnan joukkojen kehittämiseen. Varautuminen laajamittaiseen perinteiseen sotaan jäi liiton strategiasta. Nyt uhka on palannut jälleen kuvaan.
Nato vastaa uhkiin viidellä keinolla: ylläpitämällä poliittista yhtenäisyyttä jäsenmaissa, sopeutumalla muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, vahvistamalla Yhdysvaltojen sitoutumista Euroopan puolustamiseen, tukemalla Ukrainan puolustustaistelua ja kehittämällä kumppanuuksia muualla maailmassa.
Euroopan maat pelkäävät yhtenäisyyden puolesta, jos Donald Trump valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. Olsenin mukaan tuki presidentiltä ei ole niin tärkeä kuin tuki kongressilta.
– En olisi sen jatkumisen suhteen pessimistinen.
Yhdysvaltojen suurin ulkopoliittinen haaste on Kiinan vallan kasvu, ja parhaiten Yhdysvallat pystyy vastaamaan siihen liittokuntansa kautta. Yhdysvallat on sotilasliiton voimakkain yksittäinen jäsen, mutta se edustaa karkeasti vain noin puolta liiton sotilaallisesta voimasta.
Puolustusteollisuuden näkökulmasta tosin Yhdysvaltojen asema on suurempi, sillä monet asejärjestelmät tulevat Eurooppaan Amerikan mantereelta.
Hybridivaikuttaminen tuli jäädäkseen
Venäjän olettamaansa huonompi sotamenestys Ukrainassa ei ole merkki vaaran vähenemisestä. Venäjä kehittää koko ajan joukkojaan ja sotilaallisia kykyjään.
– Vaikka perinteisten joukkojen vahvuus heikkenee, se ei vähennä Venäjän uhkaa, koska maasta tulee entistä riippuvaisempi ydinaseista, Olsen lisää.
Perinteisen sotilaallisen vaikuttamisen lisäksi Nato pyrkii puolustautumaan hybridivaikuttamiselta, jota Venäjä on tehnyt kaiken aikaa. Siihen kuuluvat muun muassa vaaleihin vaikuttaminen, kyberhyökkäykset, sabotaasit ja salamurhat.
– Suomalaiset varmasti tietävät tämän, mutta meillä Isossa-Britanniassa sen sanominen julkisesti on iso juttu, Berdal lisää.
Viime vuosien aikana yhä useampi Nato-maa on sitoutunut puolustusmenojen kasvattamiseen ainakin kahden prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta. Venäjän naapurimaassa Puolassa osuus oli viime vuonna jo kolme prosenttia. Suomen osuus tämän vuoden budjetista on noin 2,3 prosenttia.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
