Insinööri-lehti

Laivanrakennus pysyy Suomessa

STX Finland Oy:n telakalla Turussa tehdään lujasti töitä uusien tilauksien saamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi. Projektikoordinaattori ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Reima Salmisen mukaan ydinosaaminen telakalla on edelleen välttämätöntä, kun uusia innovaatioita kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.


Reima Salmisen mukaan korkeatasoinen osaaminen Turussa on vuosien aikana kehittynyttä ja kehitettyä. Ydinosaaminen onkin välttämätöntä telakalla, mutta myös yhteistyö verkostojen kanssa, joiden kanssa ideat ja innovaatiot räätälöidään laivaerittelyn ja sopimuksen mukaisesti kunkin asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Työtä on siirretty huomattava määrä pois laivasta eri tehtaisiin ja pajoihin tehtäväksi ja laivaa kootaan kuin lego-taloa valmiiksi varustelluista suurlohkoista, Salminen kuvaa nykymenoa.

Tällöin matkustaja-alusten rakentaminen vaatii muutakin kuin perinteisiä laivanrakennustaitoja. Merillä lipuvien loistohotellien suunnittelussa ei ole asetettu rajoja kekseliäisyydelle. Laatu ja viimeistely ovat kuitenkin ratkaisevia aluksen lopullisen menestyksen kannalta.

Telakkateollisuus työllistää runsaasti kokonaistoimittajia ja alihankkijoita. Sanotaankin, että jokainen työpaikka telakalla tarkoittaa vähintään kolmea lisätyöpaikkaa muualla.
Kokonaistoimittajia on suuressa projektissa mukana kymmeniä, joista osa työllistää edelleen alihankkijoita.
 

Palkittu insinöörityö

STX Finlandin suunnittelutiimille myönnettiin vastikään Suomalainen Insinöörityöpalkinto. Tiimi suunnitteli Turun telakalla rakennetun maailman suurimman matkustajaristeilylaivan Oasis of the Seas’n runkorakennekonseptin.

Erityisenä haasteena suunnittelussa oli palkinnon jakajan Tekniikan Akateemiset TEK:n mukaan loistoristeilijältä vaadittavat ominaisuudet, rakenteen valtava koko ja kompleksisuus. Tilat on järjestetty myös täysin uudella tavalla: laivan yläosa on jaettu kahdeksi hotellitorniksi, tornien välissä on kävelykatu ja ulkotilana ”keskuspuisto”.

Risteilijää on verrattu pieneen kaupunkiin, jossa on seitsemän korttelia: keskuspuisto, kävelysilta ja ostoskatu, allas- ja urheilualue, kylpylä- ja hoitoalue, yökerhoalue sekä lasten ja nuorten alue. Tässä täyden palvelun kaupungissa matkustaa 6 000 asukasta, joita palvelee yli 2 000 henkilön miehistö.

Halkaistu runkorakenne aiheuttaa muun muassa sen, että laivan rakenteissa jännevälit ovat poikkeuksellisen suuria. Rakenteellisia haasteita toivat myös 2 000 parvekeaukkoa, valtavat lasirakenteet ja suuret, vähin tukirakentein toteutetut ulokkeet.

Luovia ratkaisuja vaativat myös laajat avoimet tilat. Laivassa on esimerkiksi kolmen kannen korkuinen ruokasali 3 100 asiakkaalle, teatteri 1 400 katsojalle sekä ulkoilmavesishowteatteri 600 henkilölle.
 

Kesätöistä insinööriksi varustelusuunnitteluun

Reima Salminen aloitti tutustumisen telakkatyöhön kesällä 1967 laivaputkiasentajan apulaisena. Putkistot tehtiin tuolloin pelkän kaavion avulla valmiissa laivan rungossa käyttämällä apuna rautalangasta väännettyjä mallineita, joiden mukaan putket valmistettiin verstaalla.

Nykyään suunnittelu tapahtuu usean suunnittelijan yhteistyönä 3D-tietokonemallissa, josta tulostetaan erityyppiset valmistus- ja asennuspiirustukset osaluetteloineen.

– Esivalmisteputkitiedot siirtyvät sähköisinä datatiedostoina valmistavalle tehtaalle, koneistosuunnittelussa projektikoordinaattorina työskentelevä Salminen kertoo.
 

Kovassa kilpailussa pärjättävä

– Olemme alallamme huippuosaajia maailmassa, mikä kyllä takaa laivanrakennuksen jatkumisen Suomessa, kun vaan muut reunaehdot täyttyvät, Salminen uskoo.
Reunaehdoilla hän tarkoittaa muun muassa valtion toimia.

– Valtion tehtyä päätöksen tukipaketista meillä on paremmat mahdollisuudet selvitä äärimmäisen kovassa kilpailussa ja pudotuspelissä muiden telakoiden kanssa uusista laivatilauksista, Salminen sanoo.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, montako telakkaa Suomessa toimii muutaman vuoden kuluttua. Salminen on nähnyt laivanrakennuksessa nousuja ja laskuja ennenkin 5–10 vuoden välein, mutta ei näin pahaa kuin nyt.

– Turun telakalla työllisyyskuopan etureuna tuli vastaan yli vuosi sitten. Takareuna alkaa häämöttää horisontissa vasta, kun saamme uusia tilauksia. Projektien koosta riippuen varsinainen tuotanto kun alkaa 6–12 kuukauden kuluttua tilauksesta.

– Teemme lujasti työtä uusien tilauksien saamiseksi ja tuottavuutemme edelleen tehostamiseksi. Lomautetuista pyrimme myös pitämään hyvää huolta monin tavoin, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Salminen.
Hänen mottonsa on ”vaikeuksien kautta voittoon ja uuteen nousuun”.

Teksti: Ilona Mäenpää
Kuva: Esa Kulmala