Lappeenrannan kaupunki kehittää virtuaalista kaupunkimallia ja betonin korvaavaa materiaalia kaupunkirakenteiden valmistamiseen.
Saimaan ammattikorkeakoulu kehittää Lappeenrannan kaupungin hankkeessa kaupunkisuunnittelun avuksi kaupunkiympäristön tietomallia. Malli luo virtuaalisen kaupungin, johon voidaan tehdä muutoksia ja tuoda tietoa. Samalla paikkaan saadaan lisäulottuvuuksia.
– Suunnittelijat näkevät, miten sama alue muuttuu ajassa, Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Kirsi Taivalantti havainnollistaa.
Kolmevuotinen Urban Infra Revolution -hanke laukaistiin käyntiin tänään. Sitä varten EU myönsi Lappeenrannan kaupungille 3,4 miljoonaa euroa innovaatiorahaa. Hankkeen kokonaisarvo on 4,2 miljoonaa euroa.
Tulostetaan paikalleen
Ammattikorkeakoulu ja muotoiluyritykset suunnittelevat hankkeessa Lappeenrantaan rakenteita, joista osa toteutetaan. Uudet rakenteet valmistetaan suoraan paikalleen tulostimella, jota Imatralla toimiva Fimatecc kehittää parhaillaan.
Ympäristöön tuotavat uudet rakenteet voivat olla esimerkiksi kaiteita, törmäysesteitä, meluvalleja, puiston penkkejä ja skeittiramppeja.
Tulostamisen ansiosta rakenteiden muodolla ei ole juuri rajoja.
– Niistä tehdään funktionaalisia ja esteettisesti mielenkiintoisia, Taivalantti sanoo.
Betoni korvataan
Rakenteet valmistetaan uudesta komposiittimateriaalista, jota kehittävät Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Apila ja Outotec. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu materiaalin testaukseen.
Materiaali aiotaan valmistaa metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirroista. Näin ylimääräisestä raaka-aineesta syntyy uutta liiketoimintaa.
– Tämä on hankkeen taloudellispragmaattinen syy, Taivalantti kertoo.
Komposiitin raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi tuhkaa, viherlipeäsakkaa, rikastushiekkaa sekä rakennus- ja kuitujätettä. Raaka-ainetta tulee metsäteollisuuden yrityksiltä ja Nordkalkilta.
Todennäköisesti uudesta materiaalista valmistetaan alkuvaiheessa sellaisia rakenteita, joilla ei ole tiukasti määrättyjä lujuusvaatimuksia.
Betonin käyttöä halutaan vähentää rakentamisessa, sillä sen ainesosan, sementin, valmistaminen aiheuttaa suuria päästöjä. Komposiitti olisi ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Teksti: Janne Luotola, InsinööriliittoValokuva: Mikko Nikkinen
Renderöity kuva: Topi Huhtanen