Insinööri-lehti talous

Kemianteollisuus pyristelee Venäjä-riippuvuudesta

Huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän tavoitteet tukevat toisiaan, mutta suuri muutos vie vuosia.

Venäjän vastaiset pakotteet ja Venäjän vastapakotteet mylläävät kauppaa itänaapurin kanssa. Äkillinen muutos iskee lujasti kemianteollisuuteen. Tietyt lannoitteet, kuten ammoniakki ja kaliumkloridi, tulevat lähes kokonaan Venäjältä. Öljynjalostuksessa tuontipanostuksista 56 prosenttia tulee Venäjältä.

Osa yrityksistä on tilannut raaka-aineita venäläisiltä yrityksiltä, jotka omistajiensa vuoksi ovat pakotteiden kohteena. Useat muut kemianteollisuuden yritykset ovat vapaaehtoisesti alkaneet irtautua Venäjän-tuonnista.

Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksille tekemän kyselyn perusteella yritykset jakautuvat sen mukaan, pystyvätkö ne tuomaan tuotantopanoksiaan lännestä. Osalle se on vaikeaa.

– Jos ei samaa raaka-ainetta voida hankkia muualta, yritetään etsiä korvaavaa raaka-ainetta, jota voitaisiin jalostaa vain vähän tuotantoprosessia muokkaamalla, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo tämänpäiväisessä tilannekatsauksessa.

Esimerkiksi kaasua pystytään tuomaan putkea pitkin myös Virosta ja Kotkan lng-terminaalin kautta. Niiden kapasiteetti on silti rajallinen.

Kustannukset nousevat

Korvaavat raaka-aineet maksavat Venäjältä tuontia enemmän. Teollisuudelle se on taakka, sillä suurin osa työnantajaliiton yrityksistä pystyy siirtämään raaka-aineiden hinnat myyntihintoihin vain osittain.

Vientipakotteet koskevat noin 500 suomalaisyritystä, joista vain osa toimii kemianteollisuudessa. Kemianteollisuus vie Suomesta Venäjälle eniten maaleja, pesuaineita ja kosmetiikkaa.

Pessimismiä ei voi silti havaita jäsenyritysten odotuksista. Yrityksistä 40 prosenttia uskoo kannattavuuden säilyvän ennallaan ja 22 prosenttia uskoo sen jopa parantuvan. Työnantajaliiton kysely toteutettiin maaliskuussa.

Yritykset kannattavat liittoutumista

Pitkän aikavälin menestymiseen vaikuttavat tutkimus- ja kehitysinvestoinnit. Toistaiseksi yrityksistä 43 prosenttia uskoo kasvattavansa investointejaan Suomeen kahden vuoden kuluessa.

Yritykset painottavat, että isojen investointien tekeminen vaatii turvallista toimintaympäristöä. Niukka enemmistö yrityksistä kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumista. Käytännössä se tarkoittaa Natoa.

– Jos mietitään, että turistejakin on jäänyt saapumatta Suomeen Ukrainan tilanteen takia, voi miettiä, miten yritykset uskaltavat investoida tänne, Aalto vertaa.

Toimitusketjut vaihtuvat

Kemianteollisuus pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Vihreän siirtymän kannalta vaihtoehtoisten toimitusketjujen etsiminen sopii hyvin. Venäjältä tuodaan fossiilisia raaka-aineita, joista pitää ilmaston kannalta päästä joka tapauksessa eroon.

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, koska tarve on valtaville investoinneille. Työnantajaliitto pitää kehityksen hidasteina luvitusta, osaamisen puutetta ja muun toimintaympäristön rajoitteita, kuten sähkön saatavuutta.

– Tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka nopeasti pystytään löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tuotantoketjuja, joten myös vaikutukset tuotantomääriin ovat vielä epäselvät, sanoo Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusasiantuntija Tuomas Tikka.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Gudellaphoto/Mostphotos