Ohjelmistoalalla riittää Suomessa työpaikkoja, mutta tekijöitä on vaikea saada. It-yhtiö Alfamen viestintä- ja markkinointipäällikkö Katri Koponen pitää pullonkaulana nykyisiä tarjouskilpailukäytäntöjä. Esimerkiksi julkinen sektori pisteyttää tarjouksia muun muassa sen perusteella, kuinka kokeneita tekijöitä tilaajalle tarjotussa tiimissä on.
Seurauksena on se, että kokeneet tekijät vaihtavat työpaikkoja ja parantavat palkkojaan, mutta uusia tekijöitä alalle ei juuri saada.
– On kestämätön tilanne, että yhteiskunta kouluttaa jatkuvasti it-osaajia mutta ei anna heille tilaisuutta saada jalkaa oven väliin yrityksissä, Koponen kritisoi.
Koponen esittää, että tarjouskilpailujen kriteereitä muutettaisiin ja projektitiimeihin saataisiin mukaan sekä kokeneita että alalla vasta aloittaneita tekijöitä. Jokaisessa projektissa riittää sekä vaativia tehtäviä että rutiinisuorituksia.
Yritysten puolestaan pitäisi hänen mukaansa kasvattaa entistä rohkeammin alalle lisää junioreita. Ohjelmistoalalla toimii useita yrityksiä, jotka eivät kouluta nuoria tekijöitä lainkaan.
Koponen kertoi ajatuksistaan tänään Akavan Worksin webinaarissa, jossa esiteltiin osaajapulaa kartoittanut selvitys.
Työttömyys pitkittyy
Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut Suomessa ennätysmäiseksi. Samaan aikaan maata vaivaa kuitenkin sitkeä noin kuuden prosentin työttömyys. Akava Worksille selvityksen tehnyt Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari pitää tätä ongelmana.
Osaajapula on maailmanlaajuinen ilmiö, ja se on pahentunut koronapandemian seurauksena. Korona sai monen siirtymään palvelualalta muihin työpaikkoihin, eikä paluuta ole. Suomessa korostuu muita maita vahvemmin samanaikaisen työttömyyden määrä.
Huovari selittää Suomen tilannetta sekä alueellisella että ammatillisella kohtaanto-ongelmalla. Korona-aika pienensi alueellista muttei ratkaissut ammatillista kohtaanto-ongelmaa. Samalla pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Pitkään jatkuva työttömyys heikentää työttömien työelämätaitoja.
– Suomessa tarvitaan lisää maahanmuuttoa ja työurien pidentämistä, Huovari tiivistää.
Työvoimaa saadaan lisää maahanmuuton avulla, mutta Suomen on hankala kilpailla kansainvälisistä osaajista ilmaston, sijainnin tai palkkojen avulla. Työurien pidentäminen onnistuu sen sijaan helpommin, ja sitä tukevat erilaiset joustavat työaikajärjestelyt.
Hakeudu pula-alalle
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen toivoo, että tieto työmarkkinoiden tilanteesta vaikuttaisi enemmän kansalaisten työnhakuun ja kouluttautumiseen. Ministeriö päivittää kahdesti vuodessa Ammattibarometrin, joka kertoo eri alojen työvoiman tarpeesta.
Pulaa on tällä hetkellä etenkin lähihoitajista, sairaanhoitajista ja sosiaalityön erityisasiantuntijoista. Sen sijaan ylitarjontaa on etenkin yleissihteereistä, matkatoimistovirkailijoista ja vaattureista. Tekniset ammatit eivät ole kummankaan listan ääripäässä, mutta eri tehtävissä tilanne vaihtelee voimakkaasti.
– Kehottaisin heitä, jotka etsivät ylitarjonta-aloilta työtä, harkitsemaan siirtymistä aloille, joilla on työvoimasta pulaa, Pylkkänen viestii.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: User 78416 /Mostphotos
