Insinööri-lehti

Insinööriksi haluavia kiehtoi Tampereen ammattikorkeakoulu

Tänä keväänä jokaista insinöörikoulutuspaikkaa haki keskimäärin 2,5 henkilöä. Nuorisoasteen ammattikorkeakoulutuksen vetovoimaisuus oli siis 2,5. Vetovoimaisuus tarkoittaa ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhdetta.

Insinöörikoulutuksen vetovoimaisuus on noussut edellisen vuoden vastaavasta. Syinä ovat muun muassa aloituspaikkojen ja ensisijaisten hakijoiden määrän lasku. Tämän kevään yhteishaussa tekniikan ja liikenteen alalla ensisijaisia hakijoitta oli 13 800, kertovat Opetushallituksen tilastot.

Kolme suosituinta oppilaitosta nuorisoasteen insinöörikoulutuksessa olivat Tampereen, Jyväskylän ja Metropolia ammattikoulut. Aikuisopiskelijoiden suosituimmat kahden edellä mainitun osalta olivat samat, mutta kolmanneksi suosituin oli Mikkelin ammattikorkeakoulu. Aikuiskoulutuksessa vetovoimaisuus oli 3,1.

Nuorisoasteella Kemi-Tornion ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa vetovoimaisuus jäi alle yhden. Jokaista insinöörikoulutuksen aloituspaikkaa kohden ei ollut edes yhtä ensisijaista hakijaa. Aikuiskoulutuksessa pienin ensisijaisten hakijamäärä oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa – keskimäärin 1,1 hakijaa per aloituspaikka.

Nuorilla ja aikuisilla eri suosikit

Koulutusohjelmien vetovoimaisuudet eroavat jonkin verran nuorisoasteella ja aikuiskoulutuksessa. Nuoret suosivat erityisesti auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelmaa, jonka vetovoima oli 4. Seuraavaksi suositumpia nuorten keskuudessa olivat merenkulun ja rakennusalan koulutusohjelmat. Hännänhuippuina olivat media- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmat; kummassakin yhtä aloituspaikkaa kohden hakijoita oli 2,2.

Aikuisopiskelijoiden kiinnostuksen kohteet vaihtelivat enemmän. Insinöörikoulutuksen suosituin oli rakennusalan työnjohtajan koulutusohjelma, reilusti yli kuuden vetovoimaisuudellaan. Kärkikolmikossa muut olivat logistiikan ja rakennustekniikan koulutusohjelmat.

Aikuisopiskelijoiden valinnoissa vähiten suosituimpia olivat ympäristöteknologian ja tuotantotalouden koulutusohjelmat. Kummassakin vetovoimaisuus oli alle kahden.

 

Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuus
insinöörikoulutuksessa (nuorisoaste) vuonna 2012

 

 

Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto
Valokuva: Anu Kaasalainen, Insinööriliitto
Grafiikka Anneli Haaksivuori, Insinööriliitto
Lähde: Opetushallituksen tilastot