Rehtori, työsuojeluvaltuutettu Jarmo Santala toimii akavalaisten toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna Rauman kaupungilla. Työsuojelun painopiste on hänen mielestään siirtynyt viime vuosina selvästi henkiseen hyvinvointiin.
Yksityiselläkin sektorilla työsuojelun muutostarpeet ovat näkyneet selvästi. Metso Automationin Tampereen työsuojeluvaltuutetun ja YTN:n luottamusmiehen Jukka Leppäsen mielestä on itsestään selvää, että yrityksen toimintastrategian muutos vaikuttaa fyysisen työsuojelun osuuden vähenemiseen ja henkisen työsuojelutarpeen kasvamiseen.
– Metso Automationin henkilöstörakenne on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valtavasti. Olemme nykyään suunnittelutoimisto aikaisemman konepajatyyppisen yrityksen sijaan. Samalla ylemmistä toimihenkilöistä on tullut selvästi suurin henkilöstöryhmä, Leppänen toteaa.
Hänen mukaansa henkilöstöryhmien työsuojelutarpeiden välillä ei ole suuria eroja. Eroavaisuuksia löytyy kuitenkin erityisesti työaikakäytännöistä, jotka vaikuttavat olennaisesti työsuojelullisiin asioihin.
– Ylemmät toimihenkilöt tekevät tutkimuksienkin mukaan valtavasti ylimääräistä työtä varsinaisen työajan ulkopuolella. Työaika ja vapaa-aika kulkevat valitettavasti käsi kädessä työntekijän tappioksi.
Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja Timo Nurmen mielestä työn tuottavuutta lisätään organisaatioissa ajattelematta, millaisia vaikutuksia sillä on työntekijöiden työkykyyn.
– Stressinsietokykyä koetellaan. Työnantajan on huolehdittava, että kuormitus ja käytettävät resurssit ovat kunnossa, Nurmi painottaa.
Yhteydenoton kynnystä madallettava
Leppäsen mielestä työntekijät kääntyvät työsuojeluvaltuutetun puoleen valitettavasti vasta sitten, kun hätä on suurin. Työsuojeluvaltuutetun pitääkin itse olla valppaana ja uskaltaa mennä työntekijän luokse huomatessaan jotakin olevan vialla.
Myös Nurmi kannustaa erityisesti ylempiä toimihenkilöitä tulemaan työsuojeluvaltuutetun juttusille nykyistä aktiivisemmin.
– Ylemmillä toimihenkilöillä on isompi kynnys kääntyä työsuojeluvaltuutetun puoleen. Sitä pitää madaltaa. Esimerkiksi esimiehen voi olla vaikea ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, jos tämä on hänen alaisensa. Avun hakeminen ei saa katsoa asemaa, Nurmi korostaa.
Tukeva olkapää tarpeen
Turun Kiinteistöliikelaitoksen Nurmen mielestä ikävimpiä työsuojeluvaltuutetun kohtaamista haasteista ovat kiusaamistapaukset.
– Tilanteen ennalleen saaminen on aina tavoitteena, vaikka asioiden purkaminen on usein erittäin vaikeaa. Tulen sammuttaminen ei riitä, vaan myös kytevät hiilet pitää saada pois.
Työsuojeluvaltuutetulta vaaditaan rohkeutta ottaa asioita esille ja saattaa ne loppuun hyvässä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa. Metson Leppänen painottaa myös tukevan olkapään ja myötäelämisen merkitystä.
– Tässä hommassa pitää olla herkkä ja rohkea samaan aikaan.
Työsuojeluvaltuutettuna voi vaikuttaa
Haastavista tilanteista huolimatta – tai ehkä osittain niiden ansioista – työsuojeluvaltuutetut pitävät tehtäväänsä motivoivana.
– En ollut aikaisemmin tyytyväinen työsuojelutoimikunnan puheenjohtajaan, joten päätin itse lähteä mukaan. Tämä on mielenkiintoinen ja mielekäs tehtävä, kynnettävää sarkaa ja peltoa riittää, Nurmi toteaa.
Leppänen myöntää, että työsuojeluvaltuutetun tehtävä ei aina ole ruusuista, mutta parhaimmillaan se on erittäin palkitsevaa.
Teksti: Jaana Parkkola, Akava
Kuvat: Minna Virolainen, Insinööriliitto
