Harmaa talous ja työurien pidentäminen STM:n syynissä

Harmaa talous vie valtiolta verotulot, rehellisiltä työnantajilta tilaukset ja työntekijöiltä työpaikat. Harmaan talouden torjunta onkin ennen muuta työsuhdesäännösten valvontaa sekä viranomais- ja kolmikantayhteistyötä, totesi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosaston ylijohtaja Leo Suomaa esitellessään hallinnonalansa suunnanmuutosta eli runkosopimuskauden 2012-2015 painotuksia.

– Jos sovitusta ei pidetä kiinni, mennään harmaan ja sitäkin tummemman talouden puolelle; maksetaan ja otetaan palkkaa pimeänä, jätetään eläke- ja työtapaturmavakuutukset ottamatta sekä työterveyshuolto järjestämättä, työaikasäännöksiä ei noudateta eikä henkilösuojaimia käytetä. Pahimmillaan käydään ihmiskauppaa ja muuta rikollista, Suomaa totesi.

Työsuojeluvalvonnan kannalta harmaan talouden torjunta tarkoittaa, että työsuhdesäännösten valvonta korostuu ja yhteistyö viranomaisten kuten poliisi ja verottaja kanssa tiivistyy. Työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajia erityisesti niin, että työnteossa käytetään työntekijöitä, joilla on työnteko-oikeus Suomessa, että työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä ja että alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään yrityksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavastuuvelvoitteistaan.

Harmaan talouden torjunta nojaa muun muassa tilaajavastuulakiin. Sen toteutumista valvoi vuonna 2011 12 tarkastajaa, jotka tekivät vuosittain noin 900 tarkastusta. Puutteita havaittiin noin 60 prosentissa tarkastuskohteista. Laiminlyöntimaksujen suuruus on keskimäärin 5 000 euroa ja suurin maksu tällä hetkellä 14 000 euroa per sopimus.

Nykyisen hallituskauden aikana työsuojeluhallinnon keskiössä on harmaan talouden pelitilan pienentäminen sekä suomalaisten työurien pidentäminen.  Hallitusohjelmassa tähän on luvattu 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla.

Työsuojelulla pituutta keskelle työuria

Työsuojelulla voidaan vaikuttaa työuriin ennen muuta vaikuttamalla työurien keskelle. EK:n työaikakatsauksen 2011 mukaan pelkästään sairaus- ja tapaturmapoissaolot vievät kokonaistyöajasta 4,3 prosenttia vuosittain.

Ylijohtaja Suomaan mukaan työuria voidaan huomattavasti pidentää, jos työtapaturmat saadaan nollaan (1,5 kk), jos mielenterveysperusteisten eläkkeiden alkavuus saadaan puolitettua (0,5 v) ja jos tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta myönnettyjen eläkkeiden alkavuus saadaan puolitettua (0,3 v).

Valvontaa suunnataan jatkossa toimialoille ja työpaikoille, joilla työntekijöillä on keskimääräistä suurempi riski altistua työtapaturmille tai psyko-sosiaaliselle kuormittumiselle. Näitä aloja ovat erityisesti ict-ala, sosiaali- ja terveydenhoitoala, julkinen hallinto, koulu sekä toimihenkilötyö yleensä.

Työsuojeluhallinnon toimenpiteet kohdistuvat työoloihin ja työolosuhteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään varhaisella puuttumisella riskitekijöihin sekä johtamisen merkitykseen työelämän laatuun vaikuttajan.