Akava Worksin tänään julkistama raportti laskee, että Suomi on hyötynyt pääsystä Euroopan sisämarkkinoille sekä kaupan ja investointien esteiden purkamisesta jäsenvaltioiden väliltä. Tämä on lisännyt Suomen talouden kasvua jäsenyyden aikana.
Bruttokansantuote asukasta kohden on kasvanut EU-jäsenyyden ansiosta 1,2–1,7 prosenttia, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017. Jäsenyyden arvioidaan tuoneen Suomeen noin 40 000 uutta työpaikkaa. Kauppaa jäsenyys on lisännyt 9–26 prosenttia, mikä vastaa 16–47 miljardia euroa vuonna 2017.
Suomen maksuosuus EU-budjetista vuonna 2017 oli 1,6 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon Suomen saamat varat, nettomaksu oli vain 93 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia bkt:sta.
EU-jäsenyyden hinta on vaikutuksiinsa nähden suhteellisen pieni, raportti päättelee.
Vertaus Ruotsiin ontuu
Rahaliitto EMUn eli käytännössä euroon siirtymisen vaikutusta on vaikeampi arvioida kuin unionin jäsenyyttä. Yksimielisin arvio on, että vaikutus on neutraali.
Worthington vertasi Suomen menestystä Ruotsiin, joka on pysynyt rahaliiton ulkopuolella. Ruotsilla on mennyt viime finanssikriisin jälkeen Suomea paremmin.
– Tulokseen vaikuttaa paljolti se, mikä on tarkasteluväli, huomauttaa tutkimuksen esittelijä, Oxfordin Economicsin johtaja Henry Worthington.
Tähän kiinnitti huomiota myös julkistustilaisuudessa tutkimusta kommentoinut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd). Hän ei tukenut johtopäätöstä, että Ruotsi olisi menestynyt Suomea paremmin, koska oli pysynyt euroalueen ulkopuolella.
– Finanssikriisin jälkeen Suomessa vaikutti työehtosopimuskierros, joka nosti meidän hintatasoamme ja heikensi kilpailukykyä, Tuppurainen sanoi Insinööri-lehdelle tilaisuuden jälkeen.
Ministeri viittasi vuoden 2008 tienoilla tehtyihin sopimuksiin eikä sen jälkeisiin aikoihin, joina sopimuskorotuksista tuli maltillisia ja kilpailukyky saatiin paranemaan suhteessa tärkeisiin vertailumaihin.
Britti siivosi retoriikan
Worthington muistutti, että hänen omassa maassaan Britanniassa käydään voimakasta väittelyä unioniin kuulumisesta. Hän halusi siivota retoriikan ja turvautua faktoihin.
Unionin tehtävänä taloudellisesta näkökulmasta on ollut yhteisten sisämarkkinoiden luominen, mikä on vauhdittanut maiden välistä kauppaa.
– Se johtaa maiden erikoistumiseen siihen, missä kukin maa on paras. Se lisää kilpailua ja tuottavuuden kasvua, Worthington selittää.
Haittapuolena on talousongelmien hallitsemisen vaikeus kansallisesti, koska lait ja talouspolitiikka pitää harmonisoida unionin tasolla.
Unioni saa kuitenkin turhaan moitteita byrokraattisuudesta. Worthingtonin arvion mukaan ilman unionia tarvittaisiin lisää kansallista sääntelyä.
Maahanmuutto hyödyttää
Maahanmuuton hallitseminen on vaikeaa unionin avoimien sisärajojen takia. Siten Suomella on pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa maahanmuuttoon kuin ilman unionia.
– Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat kuitenkin enimmäkseen työikäisiä, ja sillä on ollut positiivinen vaikutus Suomen talouteen, Worthington summaa.
Kantaväestön työllisyyteen tulokkaat eivät ole vaikuttaneet. Sen sijaan matalasti koulutetun väestön palkkatasoa maahanmuuttajat ovat alentaneet jonkin verran.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
