Jos eläkkeelle jääminen on mielessä, sitä kannattaa harkita tämän vuoden puolella.
Työeläkeindeksi kasvaa Eläketurvakeskuksen mukaan pian selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Tämän vuoksi kuluvan vuoden puolella eläkkeelle siirtyvä saa muhkeamman indeksikorotuksen kuin se, joka jää eläkkeelle vasta ensi vuoden puolella.
Joulukuussa eläköityvä saa jo heti tammikuussa indeksikorotuksen eläkkeeseensä, ja ensi vuoden korotuksesta on tulossa iso.
Inflaatio nostaa indeksiä
Työ- ja varhaiseläkkeisiin vaikuttaa kaksi indeksiä, palkkakerroin ja työeläkeindeksi. Palkkakerrointa käytetään silloin, kun siirrytään eläkkeelle. Kertoimella alkava eläke suhteutetaan työuran aikaiseen tulotasoon. Työeläkeindeksillä puolestaan korotetaan jo maksettavia eläkkeitä vuosittain, jotta ne säilyttävät ostovoimansa.
Palkkakertoimessa palkansaajien ansiotason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintatason muutoksen osuus 20 prosenttia. Työeläkeindeksissä osuudet ovat toisinpäin: hintatason muutoksen osuus 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Molemmat indeksit tarkistetaan vuosittain tammikuussa.
Kuluttajahintojen nousu oli heinäkuussa 7,8 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen paljon. Ansiotason nousu on ollut heinä-syyskuussa vain 2,6 prosenttia. Nämä luvut vaikuttavat ensi vuonna maksettaviin eläkkeisiin.
Eläketurvakeskus laski, että työeläkeindeksin kasvu voi olla tänä vuonna noin 6,9 prosenttia ja palkkakertoimen noin 3,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee vuoden 2023 lopulliset työeläkeindeksit lokakuun lopulla.
Selvä lisä keskieläkkeeseen
Tilanne on nyt poikkeuksellinen, sillä työeläkeindeksi ei ole kasvanut ennen palkkakerrointa enemmän. Siten tänä vuonna maksussa olevat eläkkeet saavat normaalia tuntuvamman korotuksen.
Vuonna 2021 suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa. Edellisestä vuodesta kasvua oli noin 20 euroa. Ensi vuodeksi keskimääräinen eläke kasvaa ennustetulla työeläkeindeksillä 123 euroa 1 907 euroon.
Laskelma on kuitenkin karkea eikä ota huomioon sitä, että ensi vuoden puolella eläkkeelle jäävä saa tasoitusta palkkakertoimesta sekä pienen lykkäyskorotuksen. Silloin keskieläke olisi 1 861 euroa. Eli tammikuussa alkava eläke olisi vajaat 50 euroa pienempi kuin joulukuussa alkava eläke.
Sen sijaan, jos eläkkeen alun lykkää ensi toukokuuhun, eläke olisi jo 1 908 euroa eli suunnilleen sama kuin joulukuussa alkava eläke. Tätä pidempään odottaminen nostaisi eläkkeen tason tänä vuonna alkavaa korkeammaksi.
Jokaisen työeläke lasketaan henkilökohtaisesti, ja vertaus keskieläkkeeseen antaa vain suuntaa. Eläkehakemus on hyvä tehdä noin kuukausi ennen eläkkeelle jäämistä. Eläkkeen suunnitteluun saa lisätietoa omasta eläkelaitoksesta.
Kuva: Henri Pero /Mostphotos
14.9. juttua päivitetty lopusta: laskelmaan on päivitetty vertailutietoa, mitä keskiarvon tasoiselle eläkkeelle kävisi, jos se alkaisi ensi vuonna.
