Ammattikorkeakoulupäivillä Helsingissä pohdittiin muun muassa suomalaista korkeakoulupolitiikkaa.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola pohti puheenvuorossaan, mitä suomalaiset voisivat oppia Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmästä. Hänen mukaansa eurooppalaiset korkeakoulut eivät ole globaalisti kilpailukykyisiä.
Maailman sadasta parhaasta yliopistosta 35 on Yhdysvalloissa. Suurimmat eroavaisuudet Euroopan ja USA:n välillä liittyvät korkeakoulujen rahoitukseen ja lukukausimaksuihin. Euroopassa korkeakoulut ovat julkisia hyödykkeitä ja niitä rahoitetaan verovaroista. Sen sijaan Yhdysvalloissa yksityiset ja voittoa tavoittelevat korkeakoulut ovat yleisiä.
Varmola esitti laskelmia, että Suomessa pitäisi olla 40 ammattikorkeakoulua, jos täällä olisi samanlainen rakenne kuin Yhdysvalloissa. Huippututkimusta tekevien yliopistojen määrä olisi viisi ja tohtoriopintoja tarjoavia yliopistoja 10.
Yleisessä keskustelussa nousikin esiin siitä, onko yliopistojen määrä sopivalla tasolla. Eikö niiden määrästä pitäisi keskustella avoimesti?
Perusosaajat ammattikorkeakouluista
Kansanedustaja Aila Paloniemeä ihmetytti puheenvuorossaan, miksi ammattikorkeakoulut ovat viime vuosiin asti joutuneet puolustamaan asemaansa. Hän näkee kuitenkin muutoksen olevan käsillä.
– Suomalaiset alkavat ymmärtää, että ammattikorkeakoulut tuottavat perusosaajia esimerkiksi tekniikkaan.
Paloniemi otti kantaa ajankohtaiseen ammattikorkeakouluverkoston supistamiskeskusteluun. Hänen mielestään uusien, luovien ratkaisujen pohtiminen ei ole mahdollista, kun ajatukset lukitaan pelkästään oppilaitosten lukumääriin.
Ammattikorkeakouluverkko on rakenteeltaan hajanainen, koska verkosto rakennettiin vanhan päälle. Sen tähden rakennemuutosta tarvitaan, mutta Paloniemen mukaan tällä hetkellä rakennemuutos etenee hämärässä eikä siitä käydä laajaa keskustelua.
Kansanedustaja kritisoi opetusministeriötä korkeakoulupolitiikasta.
– Ammattikorkeakoulujen pitää olla läpinäkyviä ja avoimia kaikessa toiminnassaan. Eikö opetusministeriöltäkin pitäisi vaatia samaa?
Hänen mielestään opetusministeriön on käytävä koulutusasioissa enemmän vuoropuhelua eri politiikkalohkojen kesken.
Paloniemen mukaan pelkkä suuruus ei takaa laatua eikä nopeuta opiskelijoiden valmistumisaikoja. Resursseja on yhdistettävä järkevästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken.
Järjestelmä on Paloniemen mukaan ajanut yliopistot tekemään soveltavaa tutkimusta perustutkimuksen kustannuksella.
– Soveltava tutkimus on ammattikorkeakoulujen tehtävä, hän muistuttaa.
Hajanaisuus suuri ongelma
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK näkee ammattikorkeakoulujen hajanaisuuden isompana ongelmana kuin niiden lukumäärän. Sen tähden ammattikorkeakoulujen lukumäärän vähentäminen ei voi olla ensisijainen tavoite. SAMOK:n puheenjohtaja Simo Takasen mielestä yhtenäiset kampusalueet takaavat paremmat mahdollisuudet asumis-, terveys- ja liikuntapalveluiden järjestämiselle.
Takasen mukaan ammattikorkeakoulurahoitusta on uudistettava. Valtion on huolehdittava perusrahoituksesta, jonka perusteeksi on tultava suoritetut tutkinnot.
Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei Takasen mielestä mahdollista nopeasti valmistumista. Sen sijaan opiskelijoiden hyvinvointi voi vaikuttaa myös valmistumisaikoihin.
Yleisökeskustelussa toivottiin pitkäjännitteisyyttä ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiseen. Neljän vuoden sijaan on pohdittava, millaista korkeakoulujärjestelmää tarvitaan 15 vuoden kuluttua.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Heikki Hänninen / Haaga-Helia
