Ajattelevien aivojen hyvinvointia uhkaavat monet älylliset, henkiset, fyysiset, psykososiaaliset sekä elämäntyyliin, terveyteen, tapoihin ja tottumuksiin liittyvät tekijät, väittää viisi vuotta Aivot työssä –projektia vetänyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller.
Ihmisen fyysinen kunto heijastuu mielialaan, ja päinvastoin, mieliala vaikuttaa fyysiseen kuntoon. Nykyihmisen suurin riesa on 24/7/365 -aktiivisuus sekä ’väkkäröinti’; joka puolella pitäisi olla ja tehdä koko ajan. Tuleeko mistään silloin valmista.
Elämme vaihtelevassa ja turbulentissa ympäristössä, jossa kohtaamme hyvin erilaisia psykososiaalisia tilanteita koko ajan.
– Aivot ovat tottuneet siihen, että asiat muuttuvat. Mutta nykyisin muuttumisen nopeus on haasteellista, Müller väittää.
Kun vielä pitää uudistua ja markkinoida itseään – olla oman itsensä toteuttaja – tarvitaan virkeät aivot ja mieli. Silloin jaksaa oivaltaa, ideoida, innostua, välittää, oppia, kestää pettymyksiä ja uskoa tulevaisuuteen.
Moniottelijan haasteet
Nykyihminen on moniottelija Müllerin mukaan. Nopeasti pitää siirtyä asiasta ja projektista toiseen, silloin on hankala keskittyä pitkäjänteisesti. Moniottelijalle koko elämä on moniottelijamaista; työ, perhe ja harrastukset on sovitettava yhteen.
Aivojen on kuitenkin aivotutkijoiden mukaan mahdotonta tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, koska ne eivät ole kahtiajakautuneet. Silloin aivojen resursseja on jaettava, jolloin muun muassa tarkkaavaisuus ja havaintokyky, työmuistin toimintavarmuus, paineensieto, tilannetaju ja kyky priorisoida kärsivät.
Aivotutkimukselle on vielä suuri haaste ymmärtää aivojen kokonaispalettia. Miten esimerkiksi aivojen tiedonkäsittely näkyy käyttäytymisessä?
Jotakin voidaan Müllerin mukaan sanoa, kun ymmärretään, miten aivojen fysiologia toimii. Aivojen hermosolujen ja verisuonten verkko on oikea energiamoottori.
– Aivoissa on pitkäkestoinen säilömuisti, sen vieressä tunnemuisti ja vielä salamannopea ärsytysmuisti. Tunnemuisti ja työmuisti ovat koko ajan vuorovaikutuksessa, Müller sanoo.
Unella suuri merkitys
Meillä on valtavat mahdollisuudet hyödyntää aivopääomaa. Fysio-biologisten ilmiöiden pohjalta rakentuu pohja hyvälle tiedonkäsittelylle. On tärkeää, että lepo ja työ ovat hyvässä tasapainossa. Hyväkään työmuisti ei kestä olla koko ajan aktiivinen.
– Unella on suuri merkitys aivojen hyvinvoinnille, sillä yöunen aikana aivot jatkojalostavat ja ratkaisevat asioita, Müller sanoo.
Univaje, ärsykkeiden runsas määrä ja myös niiden puute eli virikkeettömyys voivat aiheuttaa aivojen väsymystä. Ensimmäisenä lähtee luova ongelmanratkaisukyky, tarkkuus ja keskittymiskyky. Vaarana taas ovat tapaturmariskit ja mielenterveysongelmat.
Sopiva määrä aktiivisuutta edistää aivojen hyvinvointia. Müller kehottaa verkottamaan aivoja ja yhdistämään osaamista. Innostus tarttuu, mutta voi uupumuskin tarttua.
Kiti Muller puhui YTN:n järjestämässä Kaupan tuloksentekijät –seminaarissa.
Teksti: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto
