Tilaajavastuulakia pidetään toimivana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että laki tulisi lakkauttaa kokonaan, koska se ei palvele tarkoitustaan. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 6.10.2009 julkaisemassa Anne Alvesalo ja Terhi Hakamon tutkimuksessa ”Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön”.
Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna 2007. Lain tarkoituksena on torjua harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia silloin, kun yritykset, valtio tai kunnat käyttävät työvoiman vuokrausta tai alihankintaa. Lain mukaan työn tilaajalla on velvollisuus selvittää sopimuspuolensa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan.
Työnantajat uskovat lain parantavan yritysten toimintatapoja, edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta. Konkreettisten muutosten osalta oltiin epäileväisimpiä. Noin joka kolmas vastaaja tunnisti mahdollisuuden kiertää tilaajavastuulakia.
Noin puolet vastaajista koki lain teettäneen tilaajayrityksille turhaa lisätyötä. Reilu kolmannes eli 39 prosenttia vastaajista koki, että laki on aiheuttanut alihankintaa ja vuokratyövoimaa tarjoaville yrityksille kustannuksia. Osa vastaajista koki lain tulkinnanvaraiseksi ja vaikeaselkoiseksi.
Tilaajayrityksistä vajaa puolet valvoo vain harvoin tai ei koskaan vuokrausyritysten ja alihankkijoiden työntekijöiden työehtojen toteutumista. Alihankkijat eivät uskoneet lain lisänneen työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamista, mutta arvioivat lain vaikuttaneen myönteisesti verojen tilittämisen ja eläkevakuutusten ottamiseen ja maksamiseen. Molempien kohdalla vajaa puolet alihankkijavastaajista arvioi noudattamisen parantuneen selvästi tai jonkin verran omalla toimialallaan, kun noin 36 prosenttia arvioi niiden noudattamisen pysyneen ennallaan
TEM:n tilaaman tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos. Tutkimusaineistona oli tilaajayritykselle ja -julkisyhteisölle sekä niiden sopimusosapuolelle suunnattu postikysely sekä Uudenmaan työsuojelupiirin tilaajavastuutarkastajien haastattelut. Tutkimuksen sähköinen versio on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.
