Insinööri-lehti

Paikallinen sopiminen kovistelee luottamusmiehiä

Ylempien toimihenkilöiden määrä työelämässä on jatkuvassa kasvussa työtehtävien muututtua entistä vaativammiksi ja itsenäisemmiksi. Yhä enemmän tuotantoa siirtyy ulkomaille ja vain vaativimmat asiantuntija- ja tuotekehitystyöt jäävät Suomeen monikansallisissa suuryrityksissä.

Ylemmät toimihenkilöt eivät enää ole herroja kuten kenties joskus aikoinaan. Heidän asioitaan ei enää voi tehokkaasti hoitaa yksilöllisesti, vaan niistä täytyy sopia kattavasti ja sitovalla tavalla.

Luottamusmiehillä, jotka ovat työpaikalla edustettaviensa äänitorvia, on suuri vastuu, sillä takana on iso joukko edustettavia. Heidän on oltava asiantuntijoita siinä, mitä he tekevät, heidän pitää tietää, mikä on hyväksi edustettavien kannalta. Heiltä vaaditaan yhä enemmän aikaa edustettaviensa asioiden ajamiseen.

Paikallisella tasolla sovittaessa luottamusmies on yksin, eikä hänellä ole käytössään painostustoimia. Toisella puolella vastassa on työnantajakolonnan vahva edustus. Tässä asetelmassa työrauha myydään halvalla.

 

Nuorelle sukupolvelle vapaa-aika on entistä tärkeämpää, jopa tärkeämpää kuin palkan suuruus, sillä asian tuntijatyö on erittäin uuvuttavaa. Uuden työelämän on vastattava huutoon. Yrityksiltä ja esimiehiltä edellytetään joustavaa suhtautumista myös työnteon muotoihin liittyen. Valvontakulttuuri on aikansa elänyttä.

Miten houkutella nuoria hakeutumaan yrityksiin, joissa joustavuus ja johtajuus ovat hakusessa? Niihin sekä työhyvinvointiin panostaminen voisi kuitenkin olla valttikortti rekrytointitilanteessa.

Ovatko firman arvot tai Code of conductin henki unohtuneet, kun tasa-arvoista kohtelua ei taata kaikille henkilöstöryhmille? Työturvallisuuskin on koetuksella, kun työnantaja teettää jopa 22-tuntisia päiviä. Entä jaksaminen ja työhyvinvointi, joista niin paljon puhutaan?

Työtä tehdään nykyisin yhä enemmän kaikkialla muualla kuin oman työpöydän ääressä. Sitä tehdään lento- koneissa, junissa, hotelleissa, seminaareissa, myös viikon- loppuisin… Työsuhteesta on tullut luottamussuhde, jossa pitäisi keskittyä tulokseen eikä tekemisen valvomiseen.