Ammattikorkeakoululain uudistusta on valmisteltu runsaat kaksi vuotta. Valmista pitäisi syntyä niin, että laki astuu voimaan vuoden 2014 alusta.
Uudistuksen tarkoitus oli alun perin uudistaa ammattikorkeakoulujen toimilupia, tehdä ammattikorkeakouluista osakeyhtiöitä, ryhtyä rakenteiden kehittämiseen ja siirtää rahoitus valtiolle. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen mittareita oli tarkoitus muuttaa niin, että ne ottavat huomioon tulokset.
Samaan yhteyteen on tarkoitus sijoittaa valtiontalouden kehnosta tilanteesta johtuen mittavat, yli 125 miljoonan säästöt ja vähentää ammattikorkeakouluista 2200 aloituspaikkaa. Ja pisteenä iin päälle Suomesta tehdään hallitusohjelman mukaisesti maailman osaavin kansakunta vuonna 2020.
Mitä on tapahtunut? Ammattikorkeakoululain uudistuksesta on tullut kaksivaiheinen. Toisen vaiheen aikataulusta ei ole mitään tietoa, koska se on sidottu valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikatauluun.
Rahoituksen siirtäminen valtiolle tapahtuu vasta toisen vaiheen yhteydessä. Osakeyhtiöittäminen ei sekään onnistu ensimmäisessä vaiheessa. Rahoituskriteerit kohtelevat kaltoin avoimille markkinoille pääpainotteisesti kouluttavia ammattikorkeakouluja.
Hallituksen puolivälin tarkastelun yhteydessä indeksitarkastuksia ei ulotettu koskemaan ammattikorkeakouluja. Kaikkiaan ammattikorkeakoulujen julkinen rahoitus vähenee kumulatiivisesti laskettuna 2013 – 2015 runsaat 300 miljoonaa euroa. Likimain kaikissa ammattikorkeakouluissa on käyty tai käydään yt-neuvotteluja väen vähentämiseksi.
Ammattikorkeakoulut ovat vihdoinkin saaneet ohjeet uusien toimilupien hakemiseen, mutta toisaalta laki on vielä eduskunnassa valmisteluvaiheessa. Kiire tulee olemaan melkoinen, sillä valtioneuvosto päättää uusista toimiluvista syksyllä. Vasta silloin selviää muun muassa se, ketkä hakijoista saavat toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan ja ketkä määräaikaisen.
Samoin koulutusvastuut selviävät vasta siinä vaiheessa. Lakiesityksen mukaan tekniikan koulutusalalle koulutusvastuita tulee yhdeksän. Ne korvaavat jatkossa nykyiset koulutusohjelmat, joita on tällä hetkelle suomen kielellä runsaat 40.
Että näillä eväillä matkaamme kohti maailman osaavinta yhteiskuntaa.
Hannu Saarikangas
Uuden Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja
