Työmatkapyöräily lisää hyvinvointia

Työmatkan kulkeminen polkupyörällä säästää aikaa ja luontoa, vähentää ruuhkia ja lisää terveyttä. Pyöräily on mahdollista kesällä ja talvella varusteiden ollessa sopivat.

– Työmatka toistuu lähes päivittäin, joten kannattaa miettiä, miten sen kulkee, muistuttaa Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Hirvosen mukaan suomalainen ajaa polkupyörällä keskimäärin 274 kilometriä vuodessa. Monelle kansalaiselle lyhyen matkan taittaminen pyörällä tarkoittaa nopeaa, sujuvaa ja helppoa liikkumistapaa. Hirvonen harmittelee, että edelleen liian monet käyttävät autoa lyhyiden matkojen kulkemiseen, vaikka pyörällä pääsisi nopeammin ja ekologisemmin.

– Suomessa tehdyistä henkilöautomatkoista lähes kolmannes on alle kolme kilometriä ja noin 45 prosenttia on alle viisi kilometriä. Näin lyhyet etäisyydet taittuvat yleensä nopeinten pyöräillen, sanoo Hirvonen.

Työmatkan kulkeminen pyörällä vapauttaa ihmisen myös aikataulupaineista ja ruuhkista.

– Pyöräilijä pystyy arvioimaan muutaman minuutin tarkkuudella, kuinka paljon hänellä menee aikaa työmatkaan, toteaa Hirvonen.

Keho ja mieli kuntoon

Työnantajan myönteinen suhtautuminen ja esimerkki voivat kannustaa työntekijöitä lisäämään työmatkaliikuntaa. Henkilökunnalla on oltava käytössä kunnolliset peseytymistilat ja pyörille osoitettuja parkkipaikkoja, jotta työmatkan kulkeminen pyöräillen tai kävellen on varteenotettava vaihtoehto.  

Hirvosen mukaan nykyinen elämäntapa suosii istumista ja liikkuminen jää monella turhan vähäiseksi. Pienistäkin liikuntapyrähdyksistä on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Esimerkiksi puolen tunnin mittainen päivittäinen kävely täyttää terveysliikuntasuositukset.

Työmatkan taittaminen liikkumalla vaikuttaa Hirvosen mukaan myönteisesti niin fyysiseen kuin henkiseen jaksamiseen.

– Pyöräily pitää lihakset ja nivelet kunnossa, kohottaa kuntoa ja auttaa painonhallinnassa. Liikunnan aikana aikana mieli virkistyy ja ajatukset siirtyvät työasioista muualle.

Vähemmän sairauspoissaoloja

Työmatkaliikunnan tukeminen tuo selvää säästöä työnantajalle. Hirvosen mukaan kahdesta kolmeen kertaan viikossa liikkuvilla on keskimäärin neljä ja puoli päivää vähemmän sairauspoissaoloja kuin enintään kerran viikossa liikkuvilla.  Hän muistuttaa myös, että työmatkapyöräilyä ja -kävelyä harrastavilla on lisäksi alhaisempi riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen ja kohonneeseen verenpaineeseen.

Hirvonen kertoo, että joissakin Euroopan maissa työnantajat maksavat pientä korvausta työmatkapyöräilijöille. Työnantajat voivat vähentää nämä korvaukset verotuksessa. Hän kannustaa suomalaisia työyhteisöjä miettimään erilaisia keinoja, joilla voidaan tukea henkilökunnan työmatkaliikuntaa. 

Pyöräily kasvaa siellä, missä olosuhteita kehitetään. Esimerkkeinä pyöräilyn kehittämiseen satsaavista kaupungeista Hirvonen mainitsee Joensuun, Kokkolan, Lappeenrannan, Tampereen, Helsingin ja Vantaan.

– Helsingissä laskettiin, että yhden euron investointi laadukkaisiin pyöräväyliin tuottaa kahdeksan euron hyödyt, toteaa Hirvonen. 

Työmatkaliikunnasta kiinnostuneita Hirvonen vinkkaa tutustumaan kansalliseen kävelyn ja pyöräilyn tietopankkiin Kulkulaariin, jota ylläpitää pyöräilyä ja erityisesti pyörän käyttämistä arjen matkoilla henkilöauton vaihtoehtona edistävä Pyöräilykuntien verkosto.