Koronavirus on kuormittanut yhteiskunnan kriittisiä toimintoja etenkin terveydenhuollossa ja logistiikassa. Ict-puoli on säästynyt toistaiseksi isoilta häiriöiltä, mutta vaikutuksia on silti koettu ja riskejä tunnistettu.
– Vaikka etätyö moninkertaistui ja sen mahdollistaminen aiheutti paljon työtä, tietoliikenteen kapasiteetti Suomessa kestää moninkertaisen kuorman nykyiseen käyttöön verrattuna. Enemmän on ollut haasteita siinä, että yritykset eivät ole ostaneet tarpeeksi leveää kaistaa palveluntarjoajilta. Ja vpn-ratkaisujen rakentaminen on ruuhkautunut yrityksissä ja palveluntarjoajilla, kertoo Teknologiateollisuuden valmiuspäällikkö Antti Nyqvist.
Nyqvist vetää Huoltovarmuuskeskuksen digipoolia. Poolisihteerinä hän varmistaa, että yritysten jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kehittyy ict-toiminnoissa ainakin kriittisissä yrityksissä.
Toistaiseksi kriisi on osoittanut, että etenkin osaavan henkilöstön saatavuudesta kriittisissä palveluissa saattaa tulla pullonkaula.
Päivitykset aiheuttavat häiriöitä
Ict-alaan kohdistuvat häiriöt mielletään usein valtiollisten toimijoiden, järjestöjen tai yksittäisten kansalaisten toteuttamiksi kyberhyökkäyksiksi. Todennäköisempiä uhkia ovat kuitenkin erilaiset oman toiminnan häiriöt. Suuri osa häiriöistä johtuu muun muassa ohjelmistopäivityksistä ja niiden epäonnistumisesta sekä erilaisten varmistusten puuttumisesta.
– Jos nyt tulisi esimerkiksi laaja Teams-häiriö, olisi sillä suoraan merkittäviä vaikutuksia etäkoulunkäyntiin ja yritysten liiketoimintaan. Ja tässä ollaan täysin sen varassa, että kansainväliset palvelut toimivat, Nyqvist sanoo.
Käsitykset huoltovarmuudesta ovat viime vuosina päivittyneet ja monipuolistuneet. Perinteisesti huoltovarmuus on keskittynyt ruoan, öljyn, veden ja esimerkiksi kasvosuojainten varastointiin.
– Painopiste on siirtynyt perinteisistä varautumisen aiheista myös kyberaiheisiin, koska riippuvuus digitaalisista järjestelmistä ja ylipäänsä yritysten keskinäisriippuvuus on kasvanut.
Lisäksi kriittisten fyysisten kohteiden suojaamista on ensi kertaa mietitty myös digipoolissa, johon on perustettu vartiointialan yritysten ryhmä. Yritykset tuottavat ict-alan yrityksille palvelukeskus- ja häiriönhallintapalveluita.
– Vartiointiala on lähdössä selvittämään kriittisen infrastruktuurin suojattavia kohteita ja sitä, missä järjestyksessä niitä pitäisi ylipäänsä suojata, Nyqvist kertoo.
Yhteistyö suojaa toimitusketjun
Huoltovarmuuskeskuksessa työskentelee vajaat 50 henkeä. Keskuksen toiminta on organisoitu sektoreihin ja pooleihin. Sektorit muodostuvat viranomaisista, järjestöistä ja muiden toimijoiden yhteistoimintaorganisaatioista. Poolit muodostuvat alan yrityksistä. Digipoolissa yrityksiä edustavat usein insinöörit, jotka toimivat tietoturvapäälliköinä ja -johtajina. Nyqvist itsekin on tietoliikennetekniikan insinööri.
Digipoolissa on mukana noin 50 yritystä, joiden toiminta on kriittistä yhteiskunnan ja alan muiden yritysten muodostamien toimitusketjujen kannalta.
Digipooli järjestää kahden vuoden välein Tieto-harjoituksen, jossa toimitaan kuvitteellisessa poikkeustilanteessa ja sparrataan yrityksiä varautumaan häiriöihin. Tänä vuonna harjoitellaan elintarvikeketjun ja siihen liittyvien ict-palveluiden varmistamista. Harjoitus piti järjestää maaliskuussa, mutta sen alku on siirretty toukokuulle koronaviruksen vuoksi.
– Päivitämme harjoituksen sisältöä, koska tämä kriisi pitää nyt huomioida sisällössä ja siitä pitää oppia, Nyqvist sanoo.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
15.4. tarkennettu: Tieto-harjoitusta ei järjestetä kokonaisuudessaan toukokuussa, vaan sen ensimmäiset harjoitukset järjestetään toukokuussa.
