Palkansaajien tutkimuslaitoksen järjestämä ekonomistipaneeli pohti tänään, millaisia politiikkasuosituksia voidaan antaa vaalien jälkeiselle hallitukselle. Huoli kohdistui Suomen talouden kasvun hidastumiseen.
Ennusteiden perusteella bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna hitaammin kuin viime vuonna. Viennin kasvu notkahtaa vielä selvemmin. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen vaatii, että kestävyysvaje kurotaan pian umpeen. Väestön ikääntyminen rasittaa valtion taloutta vuosi vuodelta enemmän suhdanteista riippumatta.
– Mikä olisi vaihtoehto? Suu säkkiä myöten, Määttänen puuskahtaa.
Tärkeimmissä vientimaissa kasvu hidastuu arviolta Suomea nopeammin. EU-maiden talouskasvu hidastuu viime vuoden 1,8 prosentista 1,0:aan. Yhdysvaltojen ennustettu talouskasvu jää tänä vuonna 2,6 prosenttiin ja Venäjän 1,4 prosenttiin.
– Olen enemmän huolissani maailman kuin Suomen taloudesta. Jos maailmalla menee hyvin, meilläkin menee, tiivistää PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.
Palkat kehittyivät maltillisesti
Työllisyys kasvaa ja työttömyys alenee Suomessa yhä. Työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 72,4 prosenttia. Yleisesti on puhuttu, että ensi hallitus ottaisi tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen. Myös palkoissa on varaa kasvaa.
– Palkat ovat kehittyneet aika maltillisesti verrattuna työllisyystilanteeseen, kommentoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Pylkkänen viittaa siihen, että puheet työvoimapulasta ja työvoiman kohtaanto-ongelmasta eivät näytä olevan täysin totta. Jos osaavasta työvoimasta on pulaa, työvoimakustannukset nousevat, eikä näin ole käynyt.
Viime vuonna sopimuspalkkaindeksi kasvoi 1,3 prosenttia ja ansiotasoindeksi 1,8 prosenttia. Sopimuspalkkaindeksi kuvaa yleiskorotuksia ja ansiotasoindeksi kaikkia saatuja korotuksia.
– Kuluvaksi vuodeksi odotetaan sopimuspalkkojen jonkin veran nopeampaa kasvua, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema sanoo.
Suomi sai moitteita
EU on arvioinut Suomen poliittisia toimia edellisen finanssikriisin jälkeiseltä ajalta ja kuvaillut niitä myötäsyklisiksi. Se tarkoittaa, että maan hallitus on kiristänyt finanssipolitiikkaa laman aikana ja löysännyt sitä noususuhdanteessa. Tämä on oletettavasti pahentanut laskusuhdannetta.
Ekonomistit pitävät parempana vaihtoehtona elvytystä, joka tasoittaa suhdanteiden vaihtelua. Sekä syvät taantumat että talouden ylikuumenemiset ovat haitallisia ilmiöitä. Niiden ennakointi on kuitenkin vaikeaa, koska tiedon saamisessa talouden tilasta on pitkä viive.
– Elvyttämisen ajoittaminen oikein on hankalaa, koska tietoa talouden käänteistä tulee niin myöhään. Pitkän aikavälin kestävyys on se, mikä on ohjenuorana varmempi, sanoo VATT:n ylijohtaja Anni Huhtala.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
