Paha kateus myrkyttää työpaikan ihmissuhteet ja laskee työyhteisön työtehoa ja -kykyä. Kateus estää työyhteisön rakentavaa yhteistyötä, oppimista, ammatillista kasvua ja kehittymistä. Pahimmillaan kateus ilmenee tuhoavissa muodoissa, kuten rankkana työpaikkakiusaamisena. Kateuden ilmenemiseen voi kuitenkin vaikuttaa ja kateuden voi jopa kääntää työyhteisöä palvelevaksi voimavaraksi.
Työterveyslaitoksen tutkija Susanna Lundell on perehtynyt työyhteisön kulttuurin rooliin työyhteisön kehittymisessä. Lundell on kirjoittanut kirjan Kateus työyhteisössä, jossa hän selvittää kateuden olemusta, ilmenemistä ja tekijöitä, jotka lietsovat kateutta työyhteisössä ja yksilöissä laajemminkin. Kirja ei tyydy pelkästään pohtimaan kateuden ilmenemistä, vaan tarjoaa myös keinoja kateuden ehkäisemiseen työpaikoilla.
Kadehtiminen on normaali inhimillinen tunne, jota on kaikkialla, missä ihmiset ovat kanssakäymisissä keskenään. Lundell lähtee siitä, että kateutta ei voi kokonaan poistaa. Sitä voi kuitenkin hallita ja sen voi kääntää kehitysvoimaksi, jos ymmärtää sen perimmäisen luonteen ja syntymekanismit.
Kateudessa on Lundellin mukaan pohjimmiltaan kyse nähdyksi tulemisen kaipuusta ja tarpeesta saada muilta tunnustusta. Kateus nousee keskinäisestä vertailusta. Kateutta synnyttävät asiat, joita pidämme tärkeinä itsearvostuksemme kannalta ja joiden uskomme tuovan elämäämme onnellisuutta.
Kateuteen on usein kietoutunut erilaisia kielteisiä tunteita, kuten vihaa, syyllisyyttä ja häpeää. Kun kateus ryöstäytyy hallitsemattomaksi, siihen liittyy halu mitätöidä tai tuhota kateuden kohde, toisen hyvä. Siksi kateutta pidetään moraalisesti tuomittavana tunteena, joka pyritään salaamaan – myös itseltä.
Tuhoava kateus on elämänvastainen, katkera mielentila, joka uhkaa myrkyttää mielen ja ihmissuhteet. Sairaalloinen kateus ei soisi toiselle hyvää, vaikka se ei olisi itseltä pois. Kateus ei välttämättä riipu siitä, miten asiat todellisuudessa ovat, vaan siitä, miten ihminen kokee niiden olevan.
Kateutta kasvattava työyhteisö
Työpaikoilla kadehditaan erityisesti asioita, jotka ovat merkityksellisiä yksilön ammatilliselle itsetunnolle ja itsearvostukselle. Työelämässä vallitseva voimakas kilpailuhenki on erityisen altis tuottamaan kateutta silloin, kun resursseista on pulaa. Toisen voitto kääntyy toisen tappioksi.
Byrokraattinen ja hierarkkinen, eriarvoisuutta korostava organisaatio on otollinen kateuden kasvualusta, kuten jatkuvien organisaatiomuutosten ja fuusioiden tuoma turvattomuuskin.
Myös ahne organisaatio lietsoo kateutta. Hyvää ei jaeta toisille, vaan kaikki haalivat sitä itselleen toisista piittaamatta. Organisaation tarkoitus ja yhteiset tavoitteet hämärtyvät. Kaikki voivat lopulta pahoin.
Työpaikan tasapäistävän kulttuurinkin takana on usein pelko ja kateus. Tasapäistämisellä yritetään estää kateutta, mutta se ei onnistu, koska kateus asuu ihmisen mielessä, ei todellisuudessa. Tasapäistävä työyhteisö estää luovuutta ja lahjakkuuden kehittymistä. Ihmisissä oleva potentiaali jää käyttämättä.
Kateutta hillitsevä työyhteisö
Yleisellä tasolla kateuden tärkeimmät vastalääkkeet ovat hyvän jakaminen ja kiitollisuus. Kateutta voidaan hillitä kannustamalla työyhteisön jäseniä hyvän jakamiseen. Hyvän jakaminen, vastavuoroinen antaminen ja saaminen synnyttävät kiitollisuutta ja yhteishenkeä.
Hyvän jakamisesta syntyy itseään ruokkiva, kateutta ehkäisevä kehä. Hyvän jakaminen työyhteisössä edellyttää sen pohtimista, mikä työyhteisössä voisi olla sellaista hyvää, jota toisille voitaisiin jakaa. Työssä hyvän jakaminen liittyy läheisesti oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkaukseen, mutta myös tunnustuksen antamiseen ja arvonannon osoittamiseen.
Jokaisen työntekijän arvostava ja ihmisarvoinen kohtelu luo sosiaalista pääomaa, joka ehkäisee kateutta. Arvostavaan kohteluun kuuluvat myös sellaiset perusasiat, kuten tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja kuunteleminen. Yhteiset arvot ovat tärkeä kateutta ehkäisevä voimavara.
Työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne on sosiaalista pääomaa, jonka ansiosta työtoverin menestys saattaakin herättää työtovereissa ylpeyttä kateuden sijaan. Ohimenevät kateuden puuskat eivät sinänsä ole haitallisia, ne voivat antaa lisäpotkua työmotivaatioon.
Avoimessa, kateutta ehkäisevässä työyhteisössä on tilaa myös erimielisyyksille ja negatiivisille tunteille. Niiden purkaminen avoimella ja rakentamaan pyrkivällä vuorovaikutuksella on tärkeää.
Kun ihminen tuntee, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja hänen vahvuuksiaan arvostetaan työyhteisössä, hän haluaa jakaa omastaan muillekin. Kirjan perusmuistutus kateuden hoitoon onkin: Kiitollinen ei kadehdi.
Teksti: Jari Peltoranta
Piirros: Jaakko Koskinen
