Kolmiulotteinen digitaalinen malli valtaa alaa tieteessä, tekniikassa ja opetuksessa. Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsivät näyttämään kyntensä Pompeji-projektissa.
3D-visualisoinnin uusia käyttösovelluksia syntyy jatkuvasti.
– Tieteen ja tekniikan havainnollistamisessa voidaan ottaa paljon oppia esimerkkiä peli- ja elokuvatekniikasta, jossa 3D-mallintamista on käytetty jo kauan, kertoo yliopettaja Pasi Kaarto Metropolia ammattikorkeakoulusta.
Tärkein opetuksen perustyökalu 3D-opiskelijoille Metropoliassa on Autodeskin 3ds Max. Sillä mallinnetaan, visualisoidaan ja animoidaan useimmat harjoitustyöt.
– Meillä pitää olla käytössä ohjelmisto, jota voidaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti ja jonka osaajia tarvitaan työmarkkinoilla, Kaarto sanoo.
3D-visualisoinnin ja animaation lehtori Ale Torkkelin mukaan Autodesk 3ds Max on tuotevisualisoijien ja pelinkehittäjien tärkein työkalu – ja animaation tekijöille toiseksi tärkein.
– Joskus tulevaisuudessa 3D-suunnittelu irtoaa tietokoneesta ja siirtyy virtuaalisiin käyttöliittymiin. Ala on jo nyt tavattoman kiehtova ja muuttuuyhä jännittävämmäksi, Torkkel sanoo.
Mallintamisen kyllä oppii Kaarron ja Torkkelin mukaan mallintaminen on opiskeltavissa oleva taito, mutta mallintamiseen liittyvä ilmaisullinen puoli vaatii enemmän aikaa kehittyäkseen. Siksi opetusohjelmassa on mukana perinteisiä kuvaamataitoaineita kuten piirustusta.
3D-visualisointia ja -animointia voi opiskella kokonaisvaltaisesti Suomessa vain Vantaalla sijaitsevassa Metropolia ammattikorkeakoulussa, entisessä Evtek- Muotoiluinstituutissa. Opetusohjelma painottuu käytännön harjoitustöiden tekemiseen opettajien ohjauksessa.
Tunku 3D-opiskeluun on kova, ja vain yksi viidestätoista halukkaasta pääsee nelivuotiseen koulutusohjelmaan.
– Tähän mennessä kaikki täältä valmistuneet 3D-visualisoijat ja -animoijat ovat saaneet mielekkäitä töitä mainostoimistoissa, tv-yhtiöissä, pelifirmoissa ja suunnittelutoimistoissa, Kaarto kertoo.
Varsinkin elokuva-alalla työtilanteen uskotaan pysyvän edelleen hyvänä.
Soittimesta aloitetaan
Ensimmäisen vuoden opiskelija Mionel Mäkijärvi tekee ensimmäistä 3D-malliaan. Kohteena on instrumentti, Mäkijärvellä se on ystävältä lainaksisaatu poikkihuilu.
Mallinnus uudella työkalulla ei tunnu erityisen vaikealta. Kyse on enemmänkin tarkkuudesta ja alussa myös ajasta. Harjoittelu tekee3D-mallintajastakin mestarin.
Kuvateksti: Opiskelija Mionel Mäkijärvi Metropolia ammattikorkeakoulusta tekee ensimmäistä 3D-malliaan 3ds Max-ohjelmalla. Kohteena on instrumentti. Mallinnus ei tunnu ensimmäisen vuoden opiskelijasta vaikealta, mutta aikaa mallinnukseen vielä kuluu.
Instrumentti on hyvä mallinnuskohde geometriansa, yksityiskohtien ja loogisuuden takia. Se on myös valmis teollinen tuote, kertoo 16 opiskelijan luokan 3D-lehtori, arkkitehti Jaro Lehtonen.
Metropolia järjestää ensi syksynä myös ensimmäisen kerran 20 viikon erikoistumiskoulutuksen alalla toimiville ympäristö-, rakennus- ja tuotemallintajille.
Kuvateksti: Marcus Lucretiuksen talon mallintaminen Pompejissa oli Metropolia ammattikorkeakoulun opettajille ja opiskelijoille valtava projekti. Projekti alkoi raunion tarkoilla mittauksilla ja 3D-skannerilla tehdyillä laserkeilauksilla.
Opiskelijat mallinsivat Lucretiuksen talon
Metropolian 3D-opiskelijat ovat olleet mukana Helsingin yliopiston Pompeji -tutkimusryhmän arkeologisissa tutkimuksissa Pompejissa. Kohteena olevan
Marcus Lucretiuksen talon mallintaminen oli valtava urakka oppilaitokselle.
– Mukana Pompeji -projektissa oli lopulta kaikkiaan 300 opiskelijaa seitsemästä eri oppilaitoksesta, meiltä 3Dmallintajien lisäksi opiskelijoita konservoinnin ja muotoilun koulutusohjelmasta, Kaarto kertoo.
Kolme vuotta kestäneen hankkeen huipennukseksi syntyi Talo Pompejissa -näyttely Amos Andersonin taidemuseoon Helsinkiin viime keväänä.
Näyttelyssä kävi ennätysmäärä yleisöä, 38 000 kävijää tutustui antiikin ajan asumiseen. Näyttely esitteli elämää Marcus Lucretiuksen talossa – sekä ruokasalin seinämaalauksineen ja puutarhan veistoksineen ennen Vesuviuksen tuhoisaa tulivuorenpurkausta.
Kuvateksti: Perusmallista syntyi lopullinen visualisointi, joka nähtiin Talo Pompejissa -näyttelyssä Amos Andersonin taidemuseossa keväällä 2008.
Pompejissa käytiin monesti
Myös näyttelyn suunnittelussa käytettiin visualisointia.
– Mallinsimme yhdessä museojohtajan ja kuraattorin kanssa tilat, näyttelyesineiden paikat, käytetyt värit ja valot, työssä mukana ollut Ale Torkkel sanoo.
Helsingin yliopiston tutkijat tuottivat puolestaan näyttelyinformaation. Opiskelijat ja opettajat ehtivät käydä Napolin lähellä Pompejissa Markus Lucretiuksen talon arkeologilla kaivauksilla monta kertaa.
– Saimme pohjapiirustukset arkeologien mittausryhmältä, mutta kuvasimme ja mittasimme itse talon seinät. Yhteistyö suomalaisten arkeologien kanssa oli erittäin antoisaa sen jälkeen kun jää oli murrettu.
Osa 3D-malleista tehtiin paikan päällä Pompejissa. Talon rauniot myös laserkeilattiin 3D-skannerilla millimetrin tarkkuudella tutkimusdokumentteja varten.
Tukea yhteisöstä
Tikkurilassa osallistutaan aktiivisesti vuonna 2006 avattuun Autodeskin Engineering & Design Student Communityyn, jossa voi muun muassa keskustella tekeillä olevista harjoitustöistä sekä ladata ohjelmistoja.
– Kun tekemisen halu on kova, ei siihen koulupäivä riitä, Kaarto kertoo.
– Teknisesti yksinkertaisempia 3Dkäyttöliittymiäkin tarvitaan. Nykyistä ohjelmistoa joutuu opettamaan ja opettelemaan vielä kohtuullisen paljon, jatkaa 3D-visualisoinnin ja animaation lehtori Kristian Simolin. Hän on peruskoulutukseltaan kuvanveistäjä.
Teksti: Tiina Ruulio
Kuvat: Metropolian ammattikorkeakoulu
