Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tarpeesta ovat samaa mieltä niin ammattikorkeakoulut, elinkeinoelämä kuin opetusministeriökin. Jotain pitäisi tehdä pikaisesti! Mutta mitä?
AMK: Ammattikorkeakouluissa mittava kehitystyö
Ammattikorkeakouluissa on menossa mittava rakenteellinen kehittämistyö. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n rehtorin ja toimitusjohtajan Anneli Pirttilän mukaan sillä tulee olemaan järisyttävät aluepoliittiset vaikutukset.
– Nyt pitäisi rohkeasti pystyä lakkauttamaan yksiköitä, joissa vetovoima on huono ja koulutuksen läpäisy kehnolla tasolla. Täytyy kuitenkin muistaa, että ammattikorkeakoulut on aikoinaan perustettu korkeakoulujärjestelmäksi, jolla on alueellinen tehtävä. Se tehtävä meillä on edelleen.
Pirttilän mielestä tarvittava synergia syntyy kun kootaan samalla paikkakunnalla toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä kohtuullisella maantieteellisellä etäisyydellä olevat ammattikorkeakoulut yhteen.
– Duaalimalli puhdasoppisesti sovellettuna on tullut tiensä päähän. Vaikka tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa pidetään erillään, ei se saisi estää järkevää resurssien yhteiskäyttöä ja yhteistyötä.
Korkealaatuisen tekniikan opetuksen ylläpitäminen on mahdollista vain riittävän suurissa yksiköissä, joissa koulutukseen sekä opetustiloihin panostetaan, Pirttilä sanoo.
Pelkkään yksikkökokoon ei kuitenkaan kannata tuijottaa.
– Opetusministeriön AMKOTA -tunnusluvut ovat erinomaisen hyviä ja paljastavia mittareita. Tämän lisäksi tulisi vuosittain tehdä työnantajille kyselyjä valmistuneiden taidoista ja niiden työelämävastaavuudesta. Näin monissa ammattikorkeakouluissa tehdäänkin. Viime kädessä paras mittari koulutuksen laadusta on se, miten hyvin valmistuneet ammattikorkeakouluinsinöörit sijoittuvat työelämässä ja miten kehittyvät urallaan, Pirttilä sanoo.
EK: Elinkeinoelämä tarvitsee monenlaisia insinöörejä
Insinöörien tehtävät ja osaamistarpeet muuttuvat, sanoo asiantuntija Marita Aho Elinkeinoelämän Keskusliittio EK:n innovaatioympäristö ja osaamissektorilta.
Insinöörien tehtävänä on yhä useammin kehittää teknologioita ja alustoja erilaisille palveluille. Kilpailuetua etsitään erilaisten osaamisten yhdistämisestä. Haasteena onkin, miten saadaan erilaiset osaajat yhdistämään osaamisensa.
Ahon mukaan ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisen lisäksi tarvitaan myös viestintätaitoja; monikulttuurisuus, sosiaalinen media sekä erilaisten web-pohjaisten, virtuaalisten työympäristöjen hallinta lisää viestinnän vaativuutta.
Tekniikan yhteistyöryhmä nosti vastuullisuuden ja eettisyyden osaamistarpeiden eturintamaan.
– Ei riitä, että tehdään vain asioita paremmin, pitää tehdä parempia asioita!
Ahon mukaan elinkeinoelämä toivoo, että insinöörikoulutuksessa määritellään työelämän tarpeisiin pohjautuvat selkeät osaamistavoitteet. Opetusmenetelmien pitäisi heijastaa tätä maailmaa: virtuaalitodellisuutta, blogeja ja simulaatioita. Itsetuntemusta ja tervettä itsetuntoa voidaan kehittää antamalla opiskelijalle laadukasta palautetta. Koulutuksessa on myös tarpeen aloittaa kansainvälisten verkostojen rakentaminen.
– Vähäinenkin alan työkokemus antaa paremmat lähtökohdat työelämään kuin pelkkä teoriaopiskelu. Harjoittelun ja opinnäytetöiden pitää insinööri (amk) koulutuksessa olla sellaisia, että niistä on aitoa hyötyä työnantajalle, opiskelijalle ja korkeakoululle.
Osaamishaaste tuntuu olevan myös se, että vastavalmistuneilla on usein vaikeuksia arvioida, kuinka paljon johonkin tehtävään kuluu aikaa, pärjäävätkö he yksin vai tarvitsevatko avuksi muita, Aho sanoo.
OPM: Yksiköiden työnjako nousee vahvasti esille
Tekniikan yhteistyöryhmän aikaansaama profiilikartta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen koulutuksen nykytilanteen, eri tekniikan alojen korkeakoulutuksen volyymijaon ja profiilit.
– Vuosia 2010–2012 koskevissa sopimusneuvotteluissa saatua tietoa hyödynnetään mm. korkeakoulujen tutkintotavoitteita määriteltäessä, keskusteltaessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa yksittäisten korkeakoulujen profiloitumisesta, painopistealoista koulutusohjelmarakenteesta sekä yksiköiden määrän vähentämisestä, sanoo johtaja Hannu Siren opetusministeriöstä.
Sirenin mukaan koulutusohjelmarakenteiden päällekkäisyydet ja alueella toimivien useiden korkeakouluyksiköiden työnjako nousee vahvasti esille. Opetusministeriö rahoittaa ARENEn alaisuudessa toimivaa Koulutusohjelmaprojektia, joka sekin selkeyttää ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakennetta ja -nimikkeistöä. Myös Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima Tekniikan alan amk-koulutuksen kehittämishanke saa siltä rahoitusta.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat vuoteen 2010 mennessä strategiansa, joissa profiilit ja painopistealat määritellään. Strategioita hyödynnetään, kun opetusministeriö tekee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille 2010–2012.
Teksti: Ilona Mäenpää
Opiskelijoiden mielipiteitä opiskelun laadusta
Kyselimme Insinööriopiskelijaliiton IOL:n alueyhdistysten noin 250 aktiivilta insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Webropol-kyselyyn saimme 144 vastausta juhannuksen alusviikoilla.
Halusimme mielipiteitä opetuksen laadusta, lähi-/verkko-opetuksesta, oppilaitoksen työelämäyhteyksistä, yritysten tarjoamista urapolkumahdollisuuksista ja mahdollisuuksista poikkitieteellisiin opintoihin.
Vastanneista noin kolmannes on Metropolia ammattikorkeakoulusta ja noin 26 prosenttia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan yksiköstä. Muista ammattikorkeakouluista vastauksia tuli vähemmän. Lähes 40 prosenttia oli kolmannen vuosikurssin opiskelijoita ja 27 prosenttia neljänneltä vuosikurssilta.
Vastanneiden mielipiteitä
- Opetushenkilöstö tuntee riittävästi työelämää ja on osaavaa (54 % samaa mieltä). Aivan yhtä moni ei kuitenkaan pidä opettajien taitoja ajanmukaisia (50 % samaa mieltä).
- 73 prosenttia opiskelijoista ei osallistu sellaisille oppilaitoksen järjestämille kursseille, joista osa suoritettaisiin joko yrityksessä tai projektina yritykselle – vain 27 prosenttia osallistuu.
- Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä opinnoille hyödyllisiä yhteyksiä työelämään riittävästi. Joskin rekryillat, ekskursiot yrityksiin, messut, mentorointi ja seminaarit ovat heille tuttuja.
- 64 prosentin mielestä alueen yritykset tarjoavat mahdollisuuksia opiskeluaikana aloitettavalle urapolulle, jolloin harjoittelut ja insinöörityön voi tehdä samalle työnantajalle. Toisaalta 48 prosenttia on sitä mieltä, että he eivät saa yhdistettyä työelämäyhteyksiä opintoihin.
- Työelämäyhteyksissä kaivataan lisää yhteisprojekteja koulun ja elinkeinoelämän välille, konkreettista työelämälähtöistä opetusta, projekteja yrityksiin, harjoittelupaikkoja, asiantuntijoita opettamaan ja lisää tietoa konkreettisesta työstä.
- Yli 80 prosenttia kiinnostaisi tekniikan alan opintojen ohella myös muut alat kuten kaupalliset aineet, kielet ja yhteiskunnalliset aineet. Yli 42 prosenttia vastanneista voi tällä hetkellä opiskella poikkitieteellisesti itseään kiinnostavia aineita.
Koonnut: Ilona Mäenpää
