BITTIKATTAUS

Ehdokkaaksi kevään alue- ja kuntavaaleissa

Alue- ja kuntavaalit pidetään samaan aikaan ensi vuoden huhtikuussa, ja ne ovat Insinööriliiton jäsenille tärkeät. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. huhtikuuta. Insinööriliitto kannustaa kaikkia jäseniään asettumaan ehdolle kevään vaaleissa.

– Sekä aluevaltuuston että oman kunnan valtuuston jäsenyys ovat vaativia ja tärkeitä luottamustoimia, joiden päätöksentekijöiksi on hyvä saada eri taustoista olevia ihmisiä, myös insinöörejä ja tekniikan alan ammattilaisia, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.

Aluevaaleissa valitaan Helsinkiä lukuun ottamatta aluevaltuustot Suomen 22 sote-maakuntaan, jotka järjestävät alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut ja tekevät pelastustoimea koskevia päätöksiä. Kuntavaaleissa puolestaan valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin.

Insinööriliitto kokoaa tiedot IL-taustaisista alue- ja kuntavaalien ehdokkaista liiton verkkosivuille. Huomaa, että verkkosivuilla julkaistaan vain ne ehdokkaat, jotka ovat itse ilmoittaneet ehdokkuudestaan liitolle.

Lue lisää: ilry.fi/vaalit25

42 %

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan 42 prosenttia insinööreistä työskentelee teollisuudessa

Työelämässä voi tukea syntyvyyttä monin keinoin

Tahattomasti lapsettomat tarvitsevat tukea työelämässä, painottaa Monimuotoiset perheet -verkosto. Hedelmöityshoidoissa käyvää on tuettava työaikajoustoilla ja palkallisilla sairauslomilla, ja Kelan on korvattava sairauslomat työnantajalle kaikissa tilanteissa.

Työehtosopimusten on tunnistettava perheiden monimuotoisuus. Lasta toivovan syrjinnänsuojaa on parannettava tasa-arvolaissa. Perheystävällisyydelle on saatava mittari, ja työllistymispalveluissa on huomioitava erilaiset perhetilanteet.

Laskenut syntyvyys haastaa työeläkejärjestelmän rahoitusta, ja siksi keinot syntyvyyden nostamiseksi kiinnostavat käynnissä olevissa työeläkeneuvotteluissakin.

Lapsitoiveen toteutumista tukevien työelämärakenteiden uudistamisella on kiire, sillä syntyvyys on pudonnut kolmanneksella vuodesta 2010.

Monimuotoiset perheet -verkoston selvitys suurimpien alojen työehtosopimuksista osoittaa, etteivät työehtosopimukset huomioi kaikkia perheitä. Paine huomioimiseen on suuri, sillä yhä useammat tavoittelevat lasta perheeseen ilman kumppania, kumppanuusvanhempina tai erillään asuen, jolloin lapsella voi olla jo syntyessään useampia koteja.

KUVA: Shutterstock

Remeo viisinkertaistaa muovin kierrätyskapasiteetin

Remeo ja Suomen Pakkaustuottajat SPT laajentavat yhteistyötään kuluttajamuovipakkausten lajittelussa ja kierrätyksessä. Remeo investoi kierrätysteknologiaan, joka moninkertaistaa kotimaisen käsittelykapasiteetin.

Investoinnin ansiosta SPT:n asiakkaat voivat kierrättää pakkaukset kotimaassa ja nostaa kierrätysastettaan.

Investoinnit pakkausmuovijätteiden kierrätysteknologiaan valmistuvat Remeon Vantaan-kierrätyslaitoksella ensi vuoden aikana, ja SPT:n muovijätteiden käsittely laajenee sopimuksen mukaisesti.

Laajennuksen jälkeen Vantaan kierrätyslaitoksella on 100 000 tonnin käsittelykapasiteetti muovipakkauksille, mikä lähes viisinkertaistaa tämänhetkisen Suomessa olevan käsittelykapasiteetin.

SPT suunnittelee strategiansa mukaisesti keskittävänsä kuluttajamuovipakkausten lajittelun ja kierrätyksen suurelta osin kotimaahan. Aiemmin Suomessa ei ole ollut riittävästi laadukasta teollista kapasiteettia käsitellä kotitalouksien muovipakkauksia.

Remeo on kotimainen kiertotalousyhtiö. Sen tavoitteena on saada materiaalit kiertämään ja kierrätysasteen noston avulla vähentää maan hiilidioksidipäästöjä. Yhtiö toimii valtakunnallisesti ja työllistää 450 kiertotalousammattilaista.

KUVAT: Remeo

Kirjoita Luoton ääni -palstalle

Insinööriliitolla on painetun jäsenlehden lisäksi verkossa julkaistava Insinööri-lehti, jossa on monipuolista sisältöä uutisista, blogeista ja kentän kuulumisista lähtien.

Luottamushenkilöt ovat liiton edunvalvonnan onnistumisen kannalta tärkeitä ihmisiä, joita Insinööri-lehden tekijät haastattelevat sekä printti- että verkkolehteen säännöllisesti. Nyt heillä on mahdollisuus kertoa ajatuksistaan myös oma-aloitteisesti: Toimitus kerää lähes tuhannen henkilöstöedustajan joukosta henkilöitä, joita kiinnostaa kirjoittaa verkkolehdessä olevalle luottamushenkilöiden palstalle napakoita, noin 2 500 merkin tekstejä edunvalvontaan ja työelämään liittyvistä aiheista.

Jos kirjoittaminen ja oman sanaisen arkun avaaminen kiinnostaa, ilmoittaudu lehden päätoimittajalle jari.rauhamaki@ilry.fi.

Oman kirjoittamisen suhteen kannattaa pitää kynnys matalana.

Toimitus käsittelee tarvittaessa tekstit ja hioo ne yhdessä kirjoittajan kanssa kuntoon. Vapaaehtoisille on luvassa myös aiheeseen koulutusta, jos sellaiseen on tarvetta.

Luoton ääni -palstaa on julkaistu loppukesästä lähtien verkkolehdessä.

Lue lisää: insinoori-lehti.fi

Muutos helpottaa käytäntöjä

Verokortti tulee ensi vuonna voimaan jo tammikuussa, mikä helpottaa tulorajan seuraamista. Myös verokortille merkitty tuloraja on laskettu koko vuodelle eli 12 kuukaudelle. Aiemmin verokortit tulivat voimaan helmikuun alussa.

Menettelypäällikkö Päivi Ylitalo Verohallinnosta kertoo, että verokortin voimaantuloa aikaistetaan, jotta veroprosentin ja tulorajan seuraaminen olisi aiempaa helpompaa.

− Meiltä on paljon pyydetty sitä, että verokortti voisi tulla voimaan jo vuoden alussa. Uskomme, että muutos on asiakkaille mieluinen, kun verokortin tulorajan riittävyyttä on aiempaa helpompaa seurata.

Ylitalon mukaan verokorttimuutos helpottaa myös maksajia. Esimerkiksi yrityksissä palkanlaskijoiden työ helpottuu, kun muutosverokorttien käsittely vähenee.

− Verokortin voimaantulon aikaistaminen vähentää muutosverokorttien tarvetta ja sujuvoittaa palkkojen käsittelyä.

Verokortin laskentaperusteisiin tai veroprosentin suuruuteen muutos ei vaikuta. Vuoden 2025 verokortit ovat kaikilla OmaVerossa joulukuun puoliväliin mennessä.

Jos maksaja ei voi tammikuussa käyttää vuoden 2025 verokorttia, veroa maksetaan sen veroprosentin mukaan, joka on vuoden 2024 viimeisimmässä verokortissa.

Lue lisää: vero.fi/verokortti

Nuoret toivovat inhimillistä työelämää

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät Työelämäfoorumissa marraskuussa työmarkkinajärjestöille ja työelämän kehittämisen asiantuntijoille kutsun yhteiseen strategiatyöhön ensi vuoden alusta lähtien.

Tämän vuoden Työelämäfoorumin aiheena oli hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti nuoret ja työelämä. Työelämän kehittämisen asiantuntijat ja päättäjät keskustelivat nuorten työelämään kohdistuvista odotuksista, joita nuoret ovat nostaneet esille kuluvan vuoden aikana laadittujen työelämän tilannekuvien pohjalta. Nuorten näkemyksistä nousee esille toive inhimillisestä työelämästä.

Nuorten kuvauksissa inhimillinen työelämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta vastaavan työn saamista ja toimeentuloa, mutta myös mahdollisuuksia kehittyä, oikeudenmukaista kohtelua ja lupaa olla oma itsensä myös työelämässä.

Nuoria huolettaa työn kuormittavuus ja he toivovat tasapainoa työn ja muun elämän välille.

Viime kesänä julkaistiin tutkimustietoon perustuva tilannekuvaraportti, jonka pohjalta on käyty laajasti keskusteluja sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä on tarkasteltu muun muassa tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja monimuotoisuuden teemoja.

Tommi Grönholm, johtajaTommi Grönholm, johtaja

Tommin

PALSTA

Talven täydeltä kierroksia

Parhaillaan työmarkkinakierros on lämpenemässä, ja Teollisuusliitto on jo jättänyt omat palkankorotustavoitteensa ja muutaman lakkovaroituksen. Neuvottelupöydässä on tehty tunnusteluita myös muutamalla neuvottelujärjestö YTN:n sopimusalalla, joiden piiriin kuuluu suuri osa Insinööriliiton jäsenistä.

Yksi neuvottelukierroksen tavoitteista on kohentaa jäsenten ostovoimaa. Se on kärsinyt ensin pienemmän kolauksen koronapandemian aikana ja lyhyen kasvun jälkeen pudonnut roimasti Ukrainan sodan ja energiakriisin aikana. Maan teollisuuden kilpailukyky ei ainakaan eurooppalaisessa vertailussa jää kiinni insinöörien ja koulutettujen tekniikan alan asiantuntijoiden palkka- tasosta.

Toivonkin palkankorotusten tasoa arvioidessa neuvottelupöydissä muistettavan, että viennin ja ulkomaisten investointien ohella myös kotimaisen kysynnän turvaaminen on yksi lamaa estävä talouden elementti. Tästä näkökulmasta olisi tärkeä huolehtia myös kotitalouksien pärjäämisestä.

Tammikuussa alkaa Insinööriliiton oma talvikierros. Kierrämme tammi–helmikuussa 11 paikkakuntaa stand upin merkeissä. Kannattaa napata liput talteen, ettei keskitalvi mene liian totiseksi puurtamiseksi.

Toki työn alla ovat jo kesäksi omat perinteiset kierrokset mutta kuten aina, uusiakin kesätapahtumia on luvassa. Niistä kerrotaan myöhemmin ensi vuonna.

Viimeinen kierros, jonka tässä mainitsen, ei suoraan ole Insinööriliittoon sidoksissa. Alue- ja kuntavaalikierrokset alkavat vuoden vaihteen jälkeen, ja vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Liitto itsessään on poliittisesti sitoutumaton, mutta tarjoaa ehdokkaana oleville jäsenille näkyvyyttä verkkosivuillaan, kunhan ehdokas ilmoittaa tietonsa liittoon.

Esimerkiksi yritystonttien kaavoitus on keino vaikuttaa ammattikunnan hyvinvointiin kuntatasolla. Kannustankin kaikkia yhteisistä asioista kiinnostuneita lähtemään ehdolle vaaleihin ja huolehtimaan myös siitä, että insinöörien asiat ovat mallillaan.

Pakkotyöllä tuotetut tuotteet kielletään EU:ssa

Euroopan unionin jäsenmaista koostuva neuvosto on hyväksynyt asetuksen, joka kieltää pakkotyöllä kokonaan tai osittain tuotetut tuotteet EU:n markkinoilla.

Asetus puuttuu pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden maahantuontiin koko EU:n alueelle. Tuotteita voidaan asetuksen nojalla poistaa EU-markkinoilta, jos voidaan osoittaa, että niihin liittyy pakkotyötä. Asetus myös kieltää pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden viennin EU:sta.

Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan maailmassa on yli 27miljoonaa ihmistä pakkotyössä. Heistä yli kolme miljoonaa on lapsia.

Pakkotyö on yleisintä matalan tulotason maissa, ja suurin osa siitä linkittyy yritysten globaaleihin arvoketjuihin. Maailman rikkaimmat maat altistuvat pakkotyölle esimerkiksi elektroniikkalaitteiden, vaatteiden, palmuöljyn ja aurinkopaneelien maahantuonnin kautta.

Asetus astuu voimaan sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Sen soveltaminen yrityksiin alkaa kolme vuotta voimaantulon jälkeen.

Ennen asetuksen voimaantuloa jäsenmaiden on osoitettava kansallinen valvova viranomainen. Jäsenmaiden valvovien viranomaisten yhteistyötä koordinoimaan perustetaan EU:n laajuinen verkosto.

Kesäinssejä tarjolla

Liiton 2024 opiskelijatutkimuksen mukaan 73 prosenttia insinööriopiskelijoista oli viime kesänä kesätöissä. Viidennes ei saanut työtä, vaikka olisi halunnut. Ne opiskelijat, jotka eivät työtä saaneet, hakivat keskimäärin 22 työpaikkaa eli yrityksen puutteesta ei heitä voi syyttää.

Heikoin tilanne oli it-alalla, jolla vain hieman yli puolet opiskelijoista oli töissä. Jokaisella koulutusalalla oli runsaasti työhaluisia opiskelijoita ilman työtä. Lisäksi työtä tehneistä 27 prosenttia oli muulla kuin tekniikan alalla töissä.

Tilanne on heikentynyt nopeasti, sillä edellisenä vuonna 12 prosenttia ei saanut kesätyötä. Kolmannes opiskelijoista koki työpaikan saannin hankalaksi, kun edellisenä vuonna vastaava kokemus oli viidenneksellä opiskelijoista.

Nyt on hyvä aika kohentaa tulevien inssien osaamista ja tarjota laadukkaita kesätyömahdollisuuksia. Kannattaa siis kartoittaa tarkasti ja laittaa hakuun omien työpaikkojen ”kesäinssien” paikat vuodelle 2025.

Näin mahdollisimman moni opiskelija saa arvokasta kokemusta tulevaa uraansa varten.

■ Lue lisää opiskelijatutkimuksesta.

KUVA: GettyImages