Työpaikkojen tilat ja kunto pitäisi tarkistaa esimerkiksi kerran vuodessa. Näin kerättäisiin tietoa kiinteistön kunnosta ja havaittaisiin kosteus- ja homeongelmat ajoissa, totesi kosteusvauriotyöryhmä luovuttaessaan raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 2.4.
Työryhmän tehtävänä oli pohtia raja-arvoja työpaikkojen hengitysilmalle. Työryhmän puheenjohtajan Leo Suomaan mukaan raja-arvoille ei katsottu olevan perusteita, koska tämänhetkisen tiedon perusteella tietyn mikrobin ja terveysvaaran tai sairauden välillä vallitseva syy-seuraus -suhdetta ei voida todistaa.
Suomaa korosti, että työpaikoilla ei ole aiemmin ollut ohjeita siitä, mitä kosteus- ja homevaurioille pitäisi tehdä. Työryhmä ehdottaa, että ministeriön työsuojeluosasto laatii työsuojelupiireille ohjeistuksen kosteus- ja homevaurioasioiden käsittelystä valvontakäytännön yhtenäistämiseksi. Työterveyshuollolle pitäisi puolestaan laatia opas kosteus- ja homeongelmien käsittelyyn ja selvittämiseen.
Ministeri muistutti työnantajien vastuusta
Ministeri Hyssälä korosti, että kosteusvaurio-ongelmat pitää ratkaista moniammatillisesti ja projektiluontoisesti. Hyssälän mukaan sisätilojen kosteus- ja homevauriot ovat myös työsuojeluongelmia. Hän viittasi Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa (2006) -kyselyn tuloksiin, joiden mukaan kosteusvaurioon liittyvää homeen hajua raportoi jopa joka viiden tutkimuksen piirissä ollut työntekijä.
Kosteus- ja homevauriot tulevat myös kalliiksi. – Rakennuksissa muhivat kosteusvauriot aiheuttavat vakuutusyhtiöiden arvioiden mukaan yhteensä noin 1,5 miljoonan euron terveyskustannukset vuodessa. Esimerkiksi kunnat ovat käyttäneet noin 40 miljoonaa euroa vuodessa kosteus- ja homekorjauksiin, Hyssälä muistutti.
Hyssälä peräänkuulutti työnantajien vastuuta kosteus- ja homeongelmien puuttumisessa, sillä työnantajan on työturvallisuuslain säännösten perusteella huolehdittava siitä, että työntekijät eivät saa haittaa huonosta sisäilmasta.
Palkansaajakeskusjärjestöt huolissaan väliinputoajista
Työryhmässä mukana olleet palkansaajakeskusjärjestöt olivat tyytyväisiä raportin käytännönläheisiin linjauksiin, jotka ohjaavat ripeään ja moniammatilliseen toimintaan epäiltäessä kosteusvauriota työpaikalla. Järjestöjen mielestä työpaikkojen home- ja kosteusvaurio-ongelmien hallintaan olisi kuitenkin pitänyt esittää selkeämpiä velvoitteita, jotta kiinteistöjen kunnossapitovastuu ja viranomaisvalvonta tehostuisivat.
Palkansaajakeskusjärjestöt olivat pettyneitä siihen, että yksilön näkökulma jäi taloudellisessa tarkastelussa vähäiseksi. – Homealtistuneiden työntekijöiden työsuhteen suojelun ongelmien ja sosiaaliturvan väliinputoamistilanteiden käsittely rajattiin ulkopuolelle.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan altistuneiden ja oireilevien työntekijöiden tulevaisuudesta tilanteessa, jossa yhteisenä tavoitteena on työurien pidentäminen ja kuntoutuksen tehostaminen. Tilanteen selvittely ja tutkimukset usein viivästyvät. Hoitavan lääkärin työkyvyttömäksi arvioima henkilö ei pääse minkään korvaus- tai kuntoutusjärjestelmän piiriin. Tällöin henkilö pahimmassa tapauksessa joutuu toimeentuloasiakkaaksi. Myös työsuhde voidaan irtisanoa, jos henkilö ei kykene työskentelemään tarjolla olevissa työtiloissa.
– Vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin, jos kosteusvaurio-ongelmia ennaltaehkäistäisiin ja hoito tehostuisi. Tämä tavoite ei kuitenkaan auta tämän hetken väliinputoajia, joita ei saa jättää palvelu- ja korvausjärjestelmän ulkopuolelle.
