Työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen mielestä hallituksen suunnitteleman kilometrikorvausuudistuksen valmistelussa on otettava aikalisä. Järjestöt vaativat, että uudistuksen todellinen tarve ja vaikutukset selvitetään nykyistä perusteellisemmin. Lisäksi mahdollinen muutosvalmistelu on tehtävä huolellisesti ja ajan kanssa.
Järjestöjen mielestä kilometrikorvausjärjestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Sekava muutostyö uhkaa korvausjärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja voi johtaa työmarkkinaongelmien syntymiseen.
Hallituksen uudistusvalmistelussa jää epäselväksi, halutaanko uudistuksella ensisijaisesti kerätä tuloja valtiolle vai ainoastaan muuttaa kilometrikorvausjärjestelmää. Järjestöt kummeksuvat, että suunnitellun muutoksen kärjeksi on noussut tavoite ”kerätä muutoksilla 70 miljoonaa euroa.” Tavoitteen toteutuminen verottaisi palkansaajan ja yrittäjän työnteosta syntyneiden kustannusten korvauksia, mikä on täysin uutta ja ennenkuulumatonta. Se poikkeaa verolainsäädännön aikaisemmasta selkeästä linjasta, jossa palkkatulo ja työnteosta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen on erotettu toisistaan.
Verotuksen keskeisenä periaatteena täytyy jatkossakin olla vain todellisen tulon verottaminen, ei verotuksen yksinkertaistamiseksi määritetyn keskimääräisen kulukorvauksen verottaminen.
Hallituksen aie on myös työelämän kannalta ongelmallinen, koska kilometrikorvausasialla on yhteys muun muassa työehtosopimuksiin. Järjestelmän yksipuolisella ja voimakkaalla muuttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan ja työllistämiseen.
Uusi Insinööriliitto, Akava, SAK, STTK, Ammattiliitto PRO, Metalliliitto, Meto – Metsäalan Asiantuntijat, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Palkansaajajärjestö Pardia, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus RT, Suomen Pienyrittäjät, Yrittäjänaisten Keskusliitto
