Hallituksen suunnittelema sairauskarenssi voi Akavan mukaan syrjiä naisia ja loukata sosiaalisia perusoikeuksia. Perustuslain mukaan jokaiselle taataan oikeus perustoimeentuloon sairauden aikana, ja tätä oikeutta hallitus on nyt heikentämässä.
– Voidaan katsoa, että työnantajan velvollisuus palkanmaksusta sairausaikana toteuttaa tätä perustuslaillista toimeksiantoa. Jos hallitus vie läpi karenssipäivän ja sairausajan palkkojen leikkaukset ja siten heikentää työntekijän toimeentuloa sairauden vuoksi, voidaan Kelan maksamaa sairauspäivärahaa joutua aikaistamaan heti ensimmäiseen sairauspäivään, toteaa lakimies Paula Ilveskivi.
Tämä voisi johtaa siihen, että hallitus siirtäisi myös työnantajan sairauskulut suurelta osin veronmaksajien maksettavaksi.
– Hallitus on tekemässä politiikkaa, jossa se karsii työnantajien vastuuta hyvin laajasti. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on siirtymässä lähinnä työntekijöiden kukkaroihin. Tämä tehdään tavalla, jolla jatkuvasti koetellaan perustuslakia, Ilveskivi sanoo.
Vaarana kohdentuminen naisiin ja sairauslomien piteneminen
Akava huomauttaa, että sairauskarenssi kohdentuisi erityisesti julkisen sektorin nuoriin naisiin, joiden työ edellyttää läsnäoloa työpaikalla. Näitä työntekijäryhmiä ovat esimerkiksi opetusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, jotka ovat työnsä vuoksi jatkuvasti alttiina esimerkiksi infektiotaudeille.
– Kohtuuttomilta nämä ehdotukset tuntuvat myös homekoulujen, homepäiväkotien ja muiden työympäristöjen epäterveellisyydestä kärsivien työntekijöiden kannalta. Terveyden lisäksi uhataan heidän toimeentuloaankin, Ilveskivi huomauttaa.
Akava muistuttaa, että sairaana työskentely on jo nyt erittäin yleistä. Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen vastanneista joka toinen (49 %) kertoo tehneensä edellisen vuoden aikana töitä sairaana.
Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla (61 %) ja kuntasektorilla (51 %). Töiden kasautuminen on yleisin syy sairaana työskentelyyn ylemmillä toimihenkilöillä (74 %). Toiseksi yleisin syy on huoli työtovereiden kuormituksen kasvamisesta (53 %), kun työt jäisivät sairauspoissaolon vuoksi työyhteisön harteille.
Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan sairauspoissaolot aiheuttavat vuosittain 3,4 miljardin euron kustannukset työpaikoille ja yhteiskunnalle. Huomionarvoista on, että saman verran kustannuksia koituu myös sairaana työskentelystä.
– Odotettavissa on, että ehdotettu sairauskarenssi pidentää sairauslomia ja lisää sairaana työskentelyä, arvioi tutkija Joonas Miettinen.
