Nuorilla, alle 35-vuotiailla teknologiateollisuuden työntekijöillä työhyvinvointi on parantunut usealla eri osa-alueella. Vuodessa nuoret ovat kokeneet edistystä muun muassa koulutuksen riittävyydessä, oikeudenmukaisessa ja työmotivaatiossa. 15 prosenttia nuorista työntekijöistä arvioi vuotta aiempaan verrattuna, että jaksaa työskennellä vanhuuseläkkeelle saakka.
– Nuoret työntekijät ovat päässeet pinnalle, yli kriittisen rajan, sanoo professori Juhani Ilmarinen.
Hänen mukaansa heidän lähtötasonsa oli muita ikä- ja henkilöstöryhmiä heikompia. Tulos ei ole vielä riittävä.
Myös alle 35-vuotiaiden toimihenkilöiden työhyvinvoinnin osatekijät olivat liikahtaneet vuodessa. Liikahdukset olivat vähemmillä aloilla, mutta muutokset olivat suurempia kerrallaan. Esimerkiksi luottamus työnantajaan oli kohonnut viidenneksellä ja esimiehen palaute 35 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna.
Sen sijaan alle 35-vuotiailla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole tapahtunut edistystä, vaan toimihenkilöt ja työntekijät ovat saavuttaneet ylempien tasoa. Koska useassa yrityksessä juurin nuorten työntekijöiden lähtötaso oli matalin, saattaa olla, että yritykset paransivat ensin juuri heidän tilannettaan.
Hyvinvointihankkeesta ensimmäisiä tuloksia
Tiedot ilmenevät Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen pilottivaiheen seurantatuloksista. Hankkeessa ovat mukana Uusi Insinööriliitto UIL, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Metallityöväen Liitto, Ammattiliitto Pro ja Teknologiateollisuus ry.
Aineistossa oli mukana neljä yritystä, joiden työhyvinvointi- indeksitiedot ovat kerätty vuosilta 2011 ja 2012. Kumpanakin vuonna otos oli noin 800, mikä on kolmannes pilottihenkilöstöstä.
Vuorovaikutuksen kehittäminen auttaa eteenpäin
Hankkeessa on käynnistynyt toinen vaihe ja tavoitteena on saada sata yritystä mukaan. Koossa on noin 50 yritystä.
– Jatkossa haasteena on huomioida, että eri toimet työhyvinvoinnin kehittämisessä koskettavat kaikkia ikä- ja henkilöstöryhmiä, sanoo hankkeen projektiryhmässä mukana oleva, UIL:n asiamies Elina Das Bhowmik sanoo.
– Työhyvinvointi näyttää paranevan, kun inhimilliset tarpeet saadaan täytettyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, itsensä kehittämismahdollisuudet sekä oikeudenmukainen kohtelu, Das Bhowmik jatkaa.
– Kaikki mukana olleet yritykset ottivat ykköskehittämiskohteeksi työjärjestelyt, mutta niiden heijastusvaikutukset näkyivät ennen kaikkea arvojen, asenteiden ja motivaation tasolla, huomauttaa hankkeessa työhyvinvoinnin asiantuntijana toimiva professori Ilmarinen.
Teksti: Kirsi Tamminen
