Sanonta poissa silmistä, poissa mielestä kuvastaa muistin toimivuutta. Tiedot ja taidot tuppaavat unohtumaan, kun niitä ei aktiivisesti käytä.
Kiire, keskeytykset, valtava tietomäärä ja aikapula kuormittavat muistia. Juuri kun olet paneutumassa työasiaan, työkaveri tulee ovellesi ja kysyy neuvoa tai pyytää lounaalle. Keskeytyksen myötä juuri tekemääsi asiaa palaaminen vaikeutuu ja se saattaa kokonaan unohtua.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakosken mukaan lähes kaikki työtehtävät edellyttävät, että kertaamme oppimiamme asioita, ratkaisemme ongelmia ja käymme läpi vaihtoehtoja. Toisiinsa helposti sekoittuvat samankaltaiset asiat, lyhenteet ja koodit kaipaavat erityisen paljon kertailua, jotta se muistettaisiin tarkasti.
Muistin häiriintymiseen vaikuttavat visuaalinen melu, kuten ylimääräiset kuvat, ympäristössä tapahtuva liike ja näytöllä välkkyvät kohteet. Turhia ärsykkeitä kannattaisi välttää omalla työpisteellä. Myös auditiivinen melu, kuten puheäänet, vieraskielinen puhe ja laulettu musiikki häiritsevät muistia.
Kun työkaveri puhuu puhelimeen normaalilla äänellä, tämä häiritsee vieressä työskentelevää henkilöä. Etenkin avokonttorissa olisi tärkeä hiljentää äänen voimakkuutta eri keinoin ja tarvittaessa käyttää lisäksi puheen erotettavuutta vähentäviä peittoääniä.
Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen mukaan lähes puolet työntekijöistä kokee työssään melko usein tai jatkuvasti haitallisia keskeytyksiä. Mitä pidempi ja vaativampi keskeytys on, sitä vaikeampi on palata varsinaiseen tehtävään. Työpaikoilla pitäisi etsiä ratkaisuja turhien keskeytysten vähentämiseen.
– Työpaikoilla voidaan esimerkiksi sopia siitä, että kun ovi on kiinni, henkilö tarvitsee työrauhaa. Töiden jaksottaminen auttaa myös keskeytysten välttämistä. Sähköpostia ei kannata lukea joka välissä, vaan sähköpostihälytys on hyvä säätää pois päältä, Kalakoski opastaa.
Kalakoski suosittelee myös muistilappujen, tarkistuslistojen, kalenterimerkintöjen ja muistioiden hyödyntämistä. Hän kertoo työntekijästä, joka kirjoittaa aina käyntikortin taakse, missä on tavannut kyseisen henkilön ja missä merkeissä. Näin on helpompi painaa nimi ja asianyhteys mieleen seuraavassakin tapaamisessa.
Muisti tarvitsee unta ja terveellistä ruokaa
Kalakosken mukaan myös yksilölliset tekijät vaikuttavat muistiin. Muun muassa univaje, stressi, uupuminen ja oppimisen erityisvaikeudet kuormittavat muistia. Uni ja terveellinen sekä monipuolinen ravinto ovat tärkeitä muistin kannalta.
Virkeät aivot jaksavat työskennellä tämänhetkisen tehtävän parissa, ottaa uutta tietoa vastaan ja hyödyntää aikaisemmin opittua.
Ihmisen muisti on rajoittunut monin tavoin. Muistitoiminta häiriintyy herkästi, oppiminen on hidasta ja unohtaminen nopeaa. Yhdellä kertaa ei pysty omaksumaan isoa määrää tietoa. Esimerkiksi uuden ohjelmiston käyttämistä kannattaa kertailla useassa lyhyessä jaksossa. Harjoitus tekee mestarin.
Kaksi henkilöä saattaa muistaa esimerkiksi pari kuukautta sitten kahvitauolla käydyn keskustelun eri tavalla. Välttämättä kumpikaan heistä ei valehtele, vaan muistot voivat valehdella.
– Muisti ei ole nauhuri vaan todelliselta tuntuvat muistot eivät välttämättä vastaa tapahtunutta. Muistot vääristyvät tapahtumahetkellä, ajan kuluessa ja muistellessa, Kalakoski sanoo.
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä
