Hallitus päätti kehysriihessään jättää palkkaverotuksen indeksitarkastukset tekemättä tulevan kahden vuoden aikana.
–Käytännössä tämä kiristää palkkaverotusta. Veronkorotukset olisi pitänyt kohdistaa selvemmin kulutusveroihin. Kasvun ja työllisyyden kannalta suora työn verottaminen on haitallisempaa kuin kulutuksen verotus, sanoo Akavan pääekonomisti Eugen Koev.
Koulutuksesta karsiminen virhe
Akava paheksuu voimakkaasti opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahojen leikkauksia ja yliopistoindeksin jäädyttämisen jatkamista.
– Lähes 140 miljoonan euron vähennys koulutusketjusta on liikaa. Jo tämän vuoden budjetissa opetuksesta ja tutkimuksesta leikattiin peräti 300 miljoonaa euroa. Miten muuten voimme menestyä kuin korkeatasoisella osaamisella? Koev ihmettelee.
Akava on tyytyväinen siihen, että hallitus lisää merkittävästi yhteiskuntatakuun rahoitusta.
– Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on hyvää talouden hoitoa inhimillistä puolta unohtamatta.
Yhteiskuntatakuulla parannetaan koulutuksen saatavuutta, tuetaan peruskoulun päättävien siirtymistä jatko-opintoihin sekä lisätään työllistymistä tukevia palveluita niille työttömille nuorille, joilla jo on tutkinto.
Verohuojennus innovaatioihin
Eugen Koev pitää hallituksen kasvuyrittäjyyttä tukevaa veropakettia tarpeellisena. Se tukee suomalaisen bisnesenkelitoiminnan yleistymistä ja laajentumista. Toinen tärkeä uudistus on t&k-verovähennys, jolla pyritään innovaatiotoiminnan lisäämiseen ja kasvun tukemiseen.
– Uudistukset ovat tärkeitä, sillä uudet työpaikat syntyvät yhä useammin innovatiivisiin kasvuyrityksiin. Innovaatiotoiminnan, kasvun ja työllisyyden tukitoimet maksavat itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä, Koev painottaa.
Työurasopimus avittaa sopeutustoimia
Valtiontalouden sopeutumistoimien suuruusluokka, 2,7 miljardia euroa, on vahva merkki siitä, että Suomella on halua ja kykyä hoitaa julkinen taloutensa kuntoon.
– Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat hoitaneet oman vastuunsa. Työurasopimus on omiaan vahvistamaan Suomen talouspolitiikan uskottavuutta, Koev uskoo
