Turun sataman yhteisterminaalin työmaalla tehdään pitkää päivää. Rakennukseen halutaan vesikatto vielä ennen talven tuulia ja tuiskuja.

Insinööri Heikki Salpaoja Insinööritoimisto Aalto-Setälä Oy:stä toimii Ramboll CM Oy:n alikonsulttina rakennuksen projektivastaavana. Hän kertoo, että yhteisterminaalin runko ja sen liittymät ovat poikkeuksellisen haastavia. Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun raati on nähnyt voittajasuunnitelmassa piirteitä muun muassa lohen kyljestä ja teräslaivasta.

– Vaativat muodot ja ratkaisut pitää toteuttaa millintarkasti. Kaikki on 3 D -mallinnettu, mutta pohdittavaa on riittänyt myös matkan varrelle, Salpaoja kuvailee.

Hän osoittaa monimuotoisuutta kuvaavan yksityiskohdan: rungon teräspalkeista lähtee konsoleita joka suuntaan.

Yhteisterminaalin on onnistuttava myös perustehtävässään ja palveltava tehokkaasti suuria liikennevirtoja. Ruotsin-laiva viipyy laiturissa vain 50 minuuttia, jona aikana jopa 2 500 matkustajaa tulee laivasta ulos ja saman verran menee sisälle.

– Kaikilla arkkitehtuurikilpailuun osallistuneilla oli käytössä Rambollin jalankulkusimuloinnit, joilla he pystyivät testaamaan liikennevirtoja, Salpaoja kertoo.

Liikennejärjestelyt menevät uusiksi

Turun sataman tekninen asiantuntija, insinööri Jouni Hildén kertoo, että yhteisterminaali on tärkeä koko kaupungille. Kun matkustajaliikennettä palvellaan keskitetysti, satamasta vapautuu tilaa muuhun tarkoitukseen.

– Alueelle syntyy kokonainen uusi kaupunginosa. Linnanniemeen on tulossa muun muassa asuntoja sekä uusi Historian ja tulevaisuuden museo.

Yhteisterminaalin myötä myös liikennejärjestelyt muuttuvat. Auto- ja junaliikenne ohjataan satamaan pohjoisen kautta, ja keskustasta häviävät laivojen aiheuttamat autoruuhkat.

Yhteisterminaali ja Linnanniemen alue auttavat osaltaan Turkua kasvamaan meren äärelle. Kaupungin viime vuonna julkistetussa Turku Merikaupunki -visiossa pitkän tähtäimen tavoitteena on avata asutukselle myös kauempana sijaitsevia Pernon ja Pansion nykyisen tavarasataman ranta-alueita.

Maan uumeniin putkia ja kaapeleita

Yhteisterminaalin katutyöt ovat jo käynnistyneet, samoin esimerkiksi terminaalin kenttätyöt.

– Kentän uumeniin menee kilometrikaupalla erilaisia putkia ja kaapeleita, Hildén kertoo.

Kenttätöissä on omat jännitysmomenttinsa, koska etukäteen ei tiedetä, mitä kaikkea maan alta paljastuu. Vanhat kartat ovat varsin suurpiirteisiä, eivätkä ne kerro, mitä toimintaa alueella on ollut ennen niitä.

Yhteisterminaalin kentän kohdilla on kulkenut aikaisemmin muun muassa Vaasan tie sekä rautatie.

Merellä tarvitaan isoja koneita

Aivan terminaalirakennuksen viereen tehdään myös uutta pistolaituria. Koko yhteisterminaalihankkeen projektijohtaja Tommi Tervo Rambollilta kertoo, että saviseen merenpohjaan on lyöty pystyyn ja vinoon satoja noin neljäkymmentä metriä pitkiä teräspaaluja.

Nyt käynnissä ovat laiturin kansityöt. Lisäksi sukeltajat valavat meren pohjassa eroosiosuojia.

– Eroosiosuojat estävät, että laivan potkurit eivät vie maata mukanaan laiturin kohdalta.

Lautalla laiturityömaan vieressä on paljon järeitä nostureita sekä suuria maanrakennuskoneita.

– Kun merellä tehdään töitä, koneiden koko kasvaa. Laitteiden pitää ulottua pohjaan asti. Kokoa ja muskeleita tarvitaan myös, koska nostoja ei voi tehdä aina ihan suoraan, Tervo selittää.

Yhteisterminaalin alueella ja sen läheisyydessä toimivien urakoitsijoiden pitää sovittaa erilaiset urakat tarkasti yhteen. Kaikki on tehtävä niin, että nykyisten terminaalien toiminta ei häiriinny.

Yhteisterminaalin rakennuksen pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy ja S1-pistolaiturin Terramare Oy. Kenttätöiden projektinjohtourakoitsijana toimii Oteran Oy.

Liikkeelle kahdessa vaiheessa

Yhteisterminaali valmistuu vuonna 2027. Tallink Silja alkaa käyttää yhteisterminaalia ensin ja Viking Line vuonna 2028, kun sille tarkoitettu laituri S2 ja alueen liikennejärjestelyt valmistuvat.

Hildén, Salpaoja ja Tervo kertovat, että eivät aio hypätä vielä ensimmäisen yhteisterminaalista lähtevän laivan kyytiin juhlistamaan uuden ajan alkua.

– Luulen, että seuraamme jonkin aikaa, miten opasteet, liikennejärjestelyt ja matkustajasiltojen siirrot ja kiinnitykset pelittävät, Hildén arvelee.

– Silloinkin ollaan vielä jännän äärellä.