Suurin osa Insinööriliiton edunvalvonnasta on arkista, jokapäiväistä edunvalvontaa: yksittäisten jäsenten tai pienen ryhmän ongelmien ratkaisemista omalla työpaikallaan. Niissä ovat henkilöstöedustajien ohella apuna ja tukena liiton asiantuntijat, ennen kaikkea juristit ja työehtoasiantuntijat.

Vuosittain Insinööriliitossa käsitellään noin 4 400 jäsenen työelämään liittyvää yksittäistä tapausta. Ne voivat koskea pieniä ongelmia tai monimutkaisia oikeudellisia prosesseja. Jokainen niistä tuo apua epävarmuuteen yksittäisille henkilöille tai työpaikoilla.

Jäsenille ratkaisut näyttäytyvät esimerkiksi säilytettyinä työpaikkoina tai kilpailukieltoina, jotka eivät toteutuneet lainkaan. Keskimäärin liiton edunvalvontatoiminnossa on ratkaistu 17,5 työtehtävää työpäivän aikana.

– Kyse on aina saadusta avusta työelämän ongelmatilanteeseen, epävarmuuden hälventymisestä, oli kyse sitten saamatta jääneistä palkoista, yksinkertaisesta neuvosta tai koko työsuhteen kohtalosta, kertoo Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.

Huikeita summia liiton avulla

Oksa on laskenut, että jäsenet ovat saaneet vuosittain keskiarvona 790 000 euroa viimeisen neljän vuoden aikana. Vuodessa summa kertyy korvauksista, mitä jäsenille on maksettu: mitä häneltä on aiemmin jäänyt saamatta esimerkiksi maksamattomista palkoista tai korvauksista, joita on maksettu päättyneestä työsuhteesta.

– Jäsen on saanut keskimäärin 12 900 euroa tavalla tai toisella yleensä juristin avustuksella.

Esimerkkinä Oksa mainitsee perusteettoman työsuhteen päättämisen, josta maksetaan korvausta X-määrän kuukauden ajan. Tai yksinkertaisempi tilanne on, jos jäseneltä on jäänyt lomapalkka saamatta.

Edunvalvontajohtajan mukaan summaan on laskettu ne eurot, jotka ovat helppo ottaa huomioon.

Lisäksi liiton työsuhdeneuvonta tarjoaa jäsenille apua, jota ei ole laskettu euroissa. Näissä on kyse esimerkiksi pelastetuista työsuhteista, saaduista vapaista tai peruutetuista seuraamuksista.

– Sakon perumiselle esimerkiksi kilpailukiellon takia tai työsuhteen pelastamiselle on vaikea laskea hintaa. Pitäisi laskea, mikä on insinöörin keskiarvopalkka ja minkä verran hänellä olisi työuraa jäljellä.

Oikeussalille mieluiten vaihtoehto

Insinööriliitossa on vuodessa noin 20 tapausta, jotka asiaa hoitavan juristin mielestä näyttäisi vaativan oikeudenkäyntiä ja joista tehdään oikeusapupäätös. Juristi vie asian liiton juristikokoukseen, jonka käsittelyn jälkeen johtava juristi päättää mahdollisesta oikeudenkäynnistä.

Noin kaksi kolmesta tapauksesta päätetään viedä oikeuteen.

– Näistä 80 prosenttia sovitaan ennen kuin oikeussalin ovet avautuvat. Työnantaja ei halua ottaa riskiä, ja siten sovinnon tie avautuu, Oksa selventää.

Hän muistuttaa, että liitto haluaa mieluiten sopia kuin riidellä, sillä sopiminen on jäsenelle helpompaa.

– Oikeustie on raskas, kun salissa pitää kerrata mahdollisesti ikävät tapahtumat moneenkin kertaan.

Oma henkilöstö oikeudessa

Noin vuosikymmenen ajan Insinööriliiton omat juristit ovat ajaneet jäsenten asioita oikeudessa. Aiemmin toiminta oli ulkopuolisella lakitoimistolla. Sinä aikana edunvalvontajohtaja on saanut kolme virallista valitusta siitä, että jäsenen tapausta ei viety oikeuteen.

– Olen käynyt kaikki nämä tapaukset läpi asiaa hoitaneiden juristien kanssa, ja pohtinut erittäin huolella tilannetta. Niihin ei tullut muutoksia.

Oksa muistuttaa, että Insinööriliiton jäsenelle asiantuntijan palvelut ovat yhden yhteydenoton päässä.

– Jos on epävarma, ovatko omat oikeudet toteutuneet, kannattaa selvittää.

Liitto tarjoaa erilaisia yhteydenottokanavia: puhelinsoiton tai sähköpostin ohella voi varata ajan työsuhde- neuvontaan. Yhteydenotto asiakaspalveluun riittää.