Lähes kolmasosa tekniikan tai kaupan alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on kiinnostunut tohtorintutkinnosta, selviää Insinööriliiton ja Tradenomien teettämästä kyselytutkimuksesta.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat jatkaa suoraan tohtoriopintoihin; heistä kiinnostuneita on 58 prosenttia.

Insinööriliitto ajaa ammattikorkeakouluille oikeutta tarjota tohtorikoulutusta. Nykyään ammatillisella puolella opiskeleminen katkeaa käytännössä maisteritasoisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen.

– Kyselyn tulokset puhuvat koulutusmahdollisuuksien laajentamisen puolesta, tiivistää Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola.

Koulutus kannattaa

Yamk-tutkinnon suorittaneet arvioivat tutkimuksen perusteella oman osaamisensa korkeammaksi kuin kanditasoisen amk-tutkinnon suorittaneet.

– Tämä antaa osviittaa, että ylemmästä korkeakoulututkinnosta on hyötyä, ja sama hyöty olisi todennäköisesti saatavissa myös tohtorikoulutuksesta, Sippola päättelee.

Ylemmissä toimiasemissa eli johtajina ja esihenkilöasemissa työskentelevien joukossa yamk-tutkinto on yleisempi kuin alemmissa toimiasemissa.

– Vastaavasti voi olettaa, että tohtorin koulutus voisi auttaa insinöörejä halutessaan etenemään yhä korkeampiin tehtäviin työuransa aikana.

Kyselyn vastaajat tunnistavat tarpeen kehittää osaamistaan työuransa varrella, mutta koulun penkille palaaminen työelämän keskeltä ei ole helppoa. Kouluttautumisen esteenä ovat usein rahan ja ajan puute sekä sopivien koulutusten vähyys.

– Tarvitsemme ratkaisuja siihen, että ihmisillä on mahdollista yhdistää työ, opinnot ja vapaa-aika kestävällä tavalla. Näitä voisivat olla aikuiskoulutustuen kaltainen tuki, joka mahdollistaa vapaan ottamisen töistä, ja joustavampi opintovapaajärjestelmä esimerkiksi yksittäisten päivien vapauttamiseen opintoja varten.

Edellinen uudistus onnistui

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vakinaistettiin vuonna 2005. Tutkinnon voi suorittaa vasta, kun on ollut vähintään parin vuoden ajan työelämässä. Usein lopputyö tehdään omalle työnantajalle opintojen ohessa. Tutkinnon on suorittanut 8,5 prosenttia Insinööriliiton jäsenistä.

Tutkinnon suorittaneet vastaajat arvioivat, että yamk-tutkinto on tuottanut arvokasta osaamista. Koulutus on parantanut mahdollisuuksia edetä hierarkiassa ylöspäin, lisännyt liikkuvuutta samantasoisten tehtävien välillä ja vahvistanut asemaa työmarkkinoilla.

Koulutusjärjestelmä tukee kuitenkin huonosti yamk-tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutusmahdollisuuksia.

– Vaikka yamk-tutkinnon suorittanut on teoriassa oikeutettu hakemaan tohtorikoulutukseen yliopiston puolella, käytännössä niin ei tapahdu. Jatkokoulutus on harvoin mahdollinen, ellei opiskelua voi jatkaa ammatillisesti suuntautuneella puolella.

Vaasan yliopisto ilmoitti äskettäin uudesta Codoc-yhteistyöstä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. Se helpottaa ammatillisen puolen opiskelijoiden siirtymistä tohtoriopintoihin.

– Haasteena siinä on se, että se toteutuu edelleen yliopistojen säätelyn mukaan eli ei ole siten puhtaasti työelämälähtöistä, Sippola huomauttaa.

Muualla maailmassa tohtorikoulutus on laajentunut teolliselle ja ammatillisille puolelle. Euroopassa ammatillisia tohtorintutkintoja tarjotaan ainakin Alankomaiden ja Portugalin sekä joidenkin Saksan osavaltioiden ammattikorkeakouluissa.

Suomi jäi jälkeen

Sippola näkee tohtorikoulutuksen ulottamisen ammattikorkeakouluissa hyvänä keinona parantaa suomalaisten koulutustasoa ja osaamista.

Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus on 39 prosenttia, mikä on OECD:n keskiarvoa, 48 prosenttia, matalampi.

– Talouskasvun avaimet ovat koulutustason ja osaamisen nostossa. Erityisen hyödyllistä olisi ammattiin liittyvän osaamisen kasvattaminen, koska se synnyttää suoraan tuottavaa työtä.

Amk-tohtoreiden koulutus kotimaassa vaatii koulutusjärjestelmän uudistamista. Haasteena on saada päättäjät tietoiseksi ammattikorkeakoulujen osaamisesta.

– Monet ammattikorkeakoulujen lehtorit ovat suorittaneet tohtorintutkinnon yliopistolla. Tohtorikoulutuksen aloittaminen voitaisiin toteuttaa yliopistojen kanssa yhteistyössä.

Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuspalvelut toteuttivat Insinööriliitolle ja Tradenomiliitolle kyselyn osaamisesta ja sen tarpeista työelämässä. Kysely tehtiin elo-syyskuun vaihteessa, ja siihen vastasi 2 069 henkilöä, joista 1 337 oli Insinööriliiton jäseniä. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan tammikuun puolessavälissä.