Tki-toiminta kaipaa rahoitusta

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö vahvistaa alueiden elinvoimaa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön merkitys tunnistetaan laajasti, mutta rahoituksen epävarmuus ja pysyvien rakenteiden puute ovat merkittäviä haasteita.

Tki-toimintaan liittyvä yhteistyö nähdään sekä ammattikorkeakouluissa että ammatillisissa oppilaitoksissa merkittävänä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät pitävät kuitenkin yhteistyötä ammattikorkeakouluja useammin erittäin tärkeänä.

– Yhteistyö laajentaa ammatillisten oppilaitosten mahdollisuuksia osallistua kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä saada julkista rahoitusta, sanoo AMKEn toimitusjohtaja Veli- Matti Lamppu.

– Monipuolinen yhteistyö tukee opiskelijoiden opintoja, vahvistaa opintopolkuja ja edistää koulutustason nostamista.

Tiedot selviävät Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen syksyllä jäsenorganisaatioilleen tekemästä kyselystä.

Tki-yhteistyö tärkeää pk-yrityksille

Yhteistyön keskeinen tavoite on pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen. Yli 90 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista ja lähes kaksikolmasosaa ammattikorkeakouluista näkee asian tärkeänä, mikä vahvistaa käsitystä, että ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö tukee kansallisia tutkimus- ja kehittämistyön ydintavoitteita.

– Kun tki-toiminta ja opetus ovat aidosti integroituneet ja kumppanuudet rakentuvat pysyvien rakenteiden varaan, yhteistyö tuottaa pk-yrityksille konkreettista lisäarvoa ja parantaa työvoiman saatavuutta, Lamppu korostaa.

Suomen talouden ja tuottavuuden kehitykseen tarvitaan uusia ratkaisuja ja yhteistyön malleja.

– Ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen polkujen vahvistaminen on avainasemassa, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

– Suomessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia huippuosaamisessa, joka perustuu vahvaan ammatilliseen osaamiseen ja työelämäläheiseen tutkimukseen. Kansalliset tutkimus- ja kehittämistavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos pienet ja keskisuuret yritykset saavat laajaa ja kustannustehokasta tukea, Mielityinen jatkaa.

Rahoitus ja rakenteet haasteena

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tehokkaammalle yhteistyölle tarvitaan osapuolten mielestä yhteisiä rakenteita ja mittareita.

Vahvat ja vakiintuneet väylärakenteet, yhteiset oppimis- ja tutkimusympäristöt sekä niihin kytkettävät selkeät mittarit ja sopimusmallit tukevat osaamisen kehittämistä ja alueellista elinvoimaa.

Erityinen huolenaihe molemmilla sektoreilla liittyy tki-yhteistyön rahoitukseen. Vaikka yhteistyö on vakiintunutta, se perustuu pääosin hankepohjaiseen rakennerahastojen rahoitukseen.

Lamppu ja Mielityinen ovat sitä mieltä, että hankepohjaisuus ei ole kestävää, sillä rakennerahoituksen väheneminen uhkaa tulevalla rahoituskaudella.

Asiakaspalvelu

0201 801 801, (8,4 snt/min)

avoinna arkisin klo 9–16

asiakaspalvelu@ilry.fi

www.ilry.fi

Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja

kahdeksan valtakunnallista jäsenjärjestöä.

Lisätietoa jäsenjärjestöistä on

osoitteessa ilry.fi/jasenjarjestot

Liiton organisaatio

Edunvalvontatoiminto

johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839

Lakipalvelut

Järjestötoiminto

johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848

Järjestö ja tapahtumat

Koulutus- ja urapalvelut

Opiskelijatoiminta

Työelämä

Yhteiskuntavaikuttamisen toiminto

johtaja Maria Mäkynen, 0201 801 816

Insinööri-lehti ja viestintä

Markkinointi

Tutkimus

Yhteiskuntavaikuttaminen

Palveluyksikkö

johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826

Henkilöstöhallinto

It-palvelut

Jäsenpalvelut

Talous

Toimistopalvelut

Puheenjohtajisto

puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810

1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988

varapuheenjohtaja Jyrki Kopperi, 040 833 0633

varapuheenjohtaja Kari Laitinen, 050 556 8501

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.