Organisaatiomuutoksella potkua vaikuttamiseen

Insinööriliitossa käytiin syksyn aikana koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, joiden seurauksena toimiston organisaatiota ja toimintoja pantiin uuteen uskoon. Muutosten tavoitteena on tehostaa liiton yhteiskuntavaikuttamista ja edunvalvontaa sekä parantaa sisäistä tiedonkulkua.

Organisaation suurimmat muutokset kohdistuivat liiton entisiin edunvalvonta- ja järjestöyksiköihin, jotka korvaantuvat kolmella toiminnolla. Järjestö- ja edunvalvontatoiminnon täydentää uusi yhteiskuntavaikuttamisen toiminto, jonka vetäjänä aloitti joulukuun alussa yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.

Muutosneuvottelujen seurauksena edunvalvonta- ja järjestöyksikön vanhoja tiimejä lakkautettiin ja tiimiesimiehistä luovuttiin. Kolmessa toiminnossa johtajat toimivat jatkossa toimintojen työntekijöiden suorina esimiehinä.

Edunvalvontatoimintoa johtaa edunvalvontajohtaja Petteri Oksa, järjestötoimintoa järjestöjohtaja Tommi Grönholm ja palveluyksikköä palvelujohtaja Mika Leppinen.

Mallia matriisiorganisaatioista

Insinööriliiton uusi organisaatiomalli muistuttaa niin sanottuja matriisi- organisaatioita. Liiton mallissa toimintojen sisäinen hierarkia on korvattu kolmella toimintoja poikkileikkaavalla johtoryhmillä, joiden vetäjinä toimivat aina kyseisen toiminnon johtajat.

Toimintojen johtoryhmät on valittu niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin toimintojen ydinprosesseja ja yksittäisiä tapahtumia. Puheenjohtaja Samu Salo uskoo toimintojen johtoryhmien muun muassa parantavan sisäistä tiedonkulkua ja tehostavan koko henkilöstön osaamisen hyödyntämistä.

Muutosneuvottelujen ja sen seurauksena syntyneiden muutosten yksi tavoite on vastata jäsenkyselyssä esiin nousseisiin tarpeisiin parantaa liiton edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista entisestään.

Palveluyksikköä muutokset eivät koskeneet, mutta myös sinne perustettiin erillinen johtoryhmä, joka kuitenkin koostuu yksikön johtajasta ja esimiehistä.

Muutosneuvottelujen seurauksena vanhoja tiimejä lakkautettiin ja joidenkin työntekijöiden työnkuvaan tuli muutoksia. Seitsemän työntekijän työsuhde päättyi, ja liittoon tuli uusia tehtäviä kolme.

Maria Mäkynen esittäytyi Insinööriliiton ylimmälle päättävälle elimelle eli edustajakokoukselle marraskuussa.

Maria Mäkynen Insinööriliiton yhteiskuntasuhdejohtajaksi

Joulukuun alussa Insinööriliiton yhteiskuntasuhdejohtajana aloitti Maria Mäkynen. Hänen vastuulleen kuuluvat liiton yhteiskuntasuhteet, viestintä, markkinointi ja tutkimus.

Mäkynen siirtyi tehtävään Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhde- ja palvelujohtajan tehtävästä.

– Suomi tunnetaan insinöörimaana. Insinöörit ovat etulinjassa vastaanottamassa monia työelämän uusimpia ilmiöitä tekoälyn, teknologisen kehityksen, vihreän siirtymän ja innovaatioiden osalta, Mäkynen sanoo.

– Insinöörit ovat mukana kehittämässä ja suunnittelemassa niiden käyttöönottoa ja soveltamista. Kaikki tämä vaatii insinööreiltä korkeaa osaamista ja sen jatkuvaa päivittämistä.

Suomen talouskasvu ja menestyminen on riippuvaisia työn tuottavuudesta ja vahvasta osaamisesta insinöörialoilla. Mäkynen kuvaa tehtäväänsä insinöörien aseman ja osaamisen edellytyksien yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistajana.

– Murroksissa liitolla on tärkeä tehtävä turvan ja osaamisen varmistamisessa, Mäkynen sanoo.

Hän uskoo, että työehtojen ja insinöörien aseman vahvistamisen rinnalla työssä korostuvat insinöörien psykososiaalinen turvallisuus.

Jatkuva oppiminen kiinnostaa

Koulutukseltaan Mäkynen on sekä yhteiskuntatieteiden maisteri että koulutuspolitiikan ja -sosiologian maisteri. Mäkysellä on koulutusjohtamisen tutkinto, ja hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa työn murroksesta.

– Väitöskirjani keskittyy purkamaan työn murroksesta käytyä keskustelua ja sitä, miten sillä oikeutettiin työehtojoustoja ja -heikennyksiä. Samanaikaisesti olen kiinnostunut työelämän uusista ilmiöistä ja niiden vaikutuksista työehtoihin.

Mäkynen on ensimmäinen johtajanainen Insinööriliitossa yli 15 vuoteen. Jäsenkunnassa naisia on noin 18 prosenttia.

– Olen ammattijohtaja ja tulin Insinööriliittoon osaamiseni ja kokemukseni vuoksi. Sukupuoleen perustuvalla edustavuudella on kuitenkin tärkeä merkitys alalle. On hienoa, että naisjohtaja on valittu miesvaltaiseen liittoon.

Mäkynen muistuttaa, että Suomen työmarkkinat ovat Euroopan sukupuolittuneimmat, ja Suomessa on pitkään yritetty houkutella naisia myös insinöörikoulutuksen pariin.

– Toivottavasti voin kannustaa omassa roolissani yhä useampia innostumaan insinöörialasta ja toisaalta tuomaan moninaisuutta niin alalle kuin Insinööriliiton toimistoon.

Yhteiskuntasuhdejohtajan tehtävä on Insinööriliitossa uusi ja muodostettiin osana liiton syksyn aikana toteuttamaa organisaatiouudistusta.

Teksti: Kirsi Tamminen

Kuva: Jari Rauhamäki