opiskelijat
Työnantajat tarkkailevat kokonaisuutta
Opiskelijoiden työnhaku on muuttunut viime vuosina voimakkaasti.
Kehityspäällikkö Sanna Uurinmäki ja rekrytointikonsultti Milja Valentine henkilöstöpalvelu Biisonilta kuvaavat muutosta ennen kaikkea kolmen ilmiön kautta: osaamispohjainen rekrytointi, etä- ja hybridimallien arkipäiväistyminen sekä tekoälyn vahvistuva rooli rekrytointiprosesseissa.
Valentine korostaa, että työnantajalle tärkeintä on kokonaisuus:
– Opintomenestyksellä on toki merkitystä, mutta käytännön kokemus painaa usein enemmän ja erottaa kärkikandidaatit joukosta.
Projektit, harjoittelut, kesätyöt ja harrastuksissa kertynyt osaaminen tuovat konkreettista näyttöä taidoista.
Myös hakemusdokumentit ovat keskiössä. Hyvin tehdyillä perusasioilla pääsee pitkälle. Selkeä ja helposti luettava CV antaa vahvan ensivaikutelman. Jo pienellä muokkauksella voi osoittaa, että ymmärtää tehtävän ja on aidosti kiinnostunut siitä.
Yleisimmät virheet liittyvät yhä kiireessä tehtyihin dokumentteihin: liitteet puuttuvat, yhteystiedoissa on virheitä tai tekstiä ei ole oikoluettu.
Tekoäly tukena rekrytoinnissa
Tekoäly on mukana rekrytointiprosessissa, mutta sillä ole ei ratkaisevaa roolia.
Ihmislähtöisyys ja kokonaiskuvan ymmärtäminen ohjaavat edelleen päätöksiä, joten huolellinen hakemus on yhä paras tapa vakuuttaa.
Verkostot kuntoon
LinkedIn on erityisen tärkeä asiantuntijoille ja insinööreille. Valentine muistuttaa kahdesta peruspilarista: riittävän laajasta verkostosta ja ajan tasalla olevasta profiilista.
– Järjestelmäosaamiset, pätevyydet ja muut keskeiset taidot kannattaa kirjata selkeästi, sillä rekrytoijat käyttävät näitä suoraan hakusanoina.
Taitojen osalta työnantajat arvostavat nyt monipuolista osaamista. Vuorovaikutus-, tiimityö- ja viestintätaidot voivat olla ratkaisevia tekijöitä, jotka nostavat hakijan esiin tasaväkisestä joukosta.
Personointi luo eroja
Valentine kiteyttää erottumisen avaimet: näytä hieman persoonaasi.
Jo muutama kohdennettu lause CV:n alussa tai hakemuksessa riittää. Harrastuksista kertynyt kokemus, kuten ohjelmointiprojektit, urheiluvalmennus tai laitteiden rakentelu, voi tarjota yllättävän arvokasta näyttöä taidoista.
Valentine myös muistuttaa, että työnhaun perusasiat ovat edelleen kaiken perusta. Kun dokumentit ovat selkeitä, tiedot täsmällisiä ja hakemus personoitu, opiskelija on jo huomattavasti lähempänä uransa seuraavaa askelta.
Kuva: Markus Pentikäinen /Keksi
IOL:n vuoden 2026 hallitus.
Insinööriopiskelijat kokoontuivat
Insinööriopiskelijaliitto IOL:n liittokokous järjestettiin marraskuussa Kuopiossa. Kokouksessa hyväksyttiin ensi vuotta ohjaavat toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä edeltävän vuoden toimintakertomus.
IOL:lle valittiin myös uusi hallitus vuodelle 2026. Jännittävien vaalien jälkeen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Laura Horsma Rovaniemen Insinööriopiskelijoista ja varapuheenjohtajaksi Cia Lehtola Turun Insinööriopiskelijoista.
Hallituksen jäseniksi valittiin Venla Joro ja Veera Korkea- mäki-Reunanen Jyväskylän Insinööriopiskelijoista, Osmo Jukkola Riihimäen Insinööriopiskelijoista, Elli Kilpirova Kotkan Insinööriopiskelijoista, Jonna Leppänen ja Jesse Tirkkonen Mikkelin Insinööriopiskelijoista, Jere Ruotsalainen Turun Insinööriopiskelijoista ja Miko Wuorenjuuri Uudenmaan Insinööriopiskelijoista.
Liittokokouksessa IOL palkitsi vuoden paikallisyhdistyksen ja vuoden aktiivin. Paikallisyhdistyksen palkinnon sai Seinäjoen Insinööriopiskelijat SenIOr; perusteluina olivat aktiivinen ja kehittävä ote liittoyhteisössä sekä hyvä meno omalla kampuksellaan.
Vuoden aktiivin palkinnon sai Petteri Alatalo Turun Insinööriopiskelijoista menestyksekkäästä työstään liittoyhteisössä.
Kuva: Sara Elosuo
Opiskelijakunnissa vaalit
Opiskelijakunnat ympäri Suomea ovat käyneet edustajistovaalinsa. Insinööriopiskelijaliiton ja Tradenomiopiskelijoiden yhteinen Haluan Päättää -kampanja tuotti jälleen tuloksia, ja kymmeniä insinööriopiskelijoita valittiin edustajistoihin.
Tutustu oman ammattikorkeakoulusi uuteen edustajistoon opiskelijakuntasi verkkosivuilta.
Onnittelut vuodenvaihteessa valmistuville! Muistathan tehdä ilmoituksen siitä jäsensivujen kautta, kun tiedät tarkan valmistumispäiväsi. Ilmoituksen voi tehdä jo kuukautta ennen varsinaista valmistumispäivää.
IOL:n viestintäkanavat
Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
X IOLry
Instagram @insinooriopiskelijaliitto
kotisivu www.iol.fi
Pinja Nykänen, varapuheenjohtaja, InsinööriopiskelijaliittoIOL:n ÄÄNI
Opiskelijat valvovat omia etujaan
Loppuvuosi on monelle opiskelija-aktiiville merkittävä hetki järjestötoiminnassa. Syyskokoukset merkitsevät usein yhden opiskelijauran alkua ja toisen päätöstä. Miksi järjestötoiminta on niin tärkeä osa opiskelija-arkea?
Edunvalvonta on monelle tuttu, mutta vaikeasti määriteltävä käsite. Se on kuitenkin useimpien opiskelijayhdistysten ydintehtävä, vaikka sen vaikutukset eivät aina näy riviopiskelijan arjessa. Järjestötoimijat istuvat kokouksissa, tapaamisissa ja neuvotteluissa puolustamassa opiskelijoiden oikeuksia ja etuja.
Ilman opiskelijoiden omia yhdistyksiä ei kukaan taitaisi tietää, mitä opiskelijoille kuuluu ja mitkä asiat puhuttavat juuri nyt.
Vaikka edunvalvonta kuulostaa yksinkertaiselta, on syytä puhua jäsenistön puolesta ja puolustaa heidän etujaan. Siksi on tärkeää, että yhdistysten koulutuspoliittisilla ja sosiaalipoliittisilla vastaavilla on käytössään koulutuksia ja verkostoja, joista saa apua ja vertaistukea.
Opiskelijayhdistysten toiminta ei kuitenkaan rajoitu edunvalvontaan. Tapahtumat, illanvietot, viestintä ja kulttuuri ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Kun yhdistys järjestää tapahtumia, se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden verkostoitua ja kokea yhteisöllisyyttä: ne ovat yhtä tärkeitä kuin edunvalvonta itse.
Myös vapaa-aika ja yhdessäolo ovat osa hyvinvointia, jota järjestöt edistävät. Moni ei tule ajatelleeksi, että tapahtuman järjestäminenkin on eräänlaista edunvalvontaa. Se puolustaa opiskelijoiden oikeutta rentoutua ja nauttia opiskeluajasta.
Järjestötoiminta antaa paljon myös tekijälleen. Siinä opitaan taitoja, joita luennoilta ei saa, kuten yhteistyötä, organisointia, viestintää ja johtamista.
Yhdistyksissä toimineet opiskelijat ovat usein askeleen lähempänä työelämää, sillä he ovat jo harjoitelleet vaikuttamista, vastuunkantoa ja verkostoitumista käytännössä.
Siksi onkin tärkeää tukea ja ymmärtää järjestötoiminnan merkitystä osana opiskelijan uraa.