oikeutta
Kohti palkka-avoimuutta käsijarru päällä
Euroopan unionin vuonna 2023 hyväksymän palkka-avoimuusdirektiivin on määrä panna täytäntöön kesäkuussa. Suomen hallitus on lykännyt asian käsittelyä ensi keväälle.
Palkka-avoimuutta on Suomessa yritetty edistää jo ennen direktiiviä, mutta se on kaatunut kolmikantaisessa valmistelussa esiin tulleisiin näkemyseroihin. Nyt maan hallitus on pakon edessä: jäsenvaltioiden on implementoitava eli toteuttava direktiivi kesäkuun alkuun mennessä.
Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on varmistaa, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Direktiivillä pyritään täsmentämään, millaisin kriteerein samanarvoinen tai yhtä vaativa työ määritellään.
Direktiivin tavoitteena on myös palkkauksen läpinäkyvyys, jotta esimerkiksi työnhakijoilla olisi parempi tieto työpaikan palkkatasosta. Tavoitteet ovat siis kaikin puolin kannatettavia.
Läpinäkyvä ja oikeasuuntainen tieto palkoista edistää jokaisen palkkakehitystä.
Julkisuudessa on syntynyt mielikuva, että jatkossa kaikkien palkat ovat julkisia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Tarve yhteiselle palkka-arvioinnille
Jatkossa vähintään sadan työntekijän yrityksessä pitää tehdä yhteinen palkka-arviointi, josta käy ilmi naisten ja miesten keskimääräiset palkat eri tehtäväryhmissä. Palkka-arvioinnissa samanarvoinen työ on määritettävä objektiivisin kriteerein.
Palkka-arviointi pitää antaa tiedoksi tasa-arvovaltuutetulle, ja se on oltava henkilöstön edustajan sekä työntekijöiden saatavilla. Mikäli naisten ja miesten palkoissa on yli viiden prosentin ero, työnantajan on annettava selitys eron syistä ja ryhtyä korjaaviin toimiin.
Palkka-arvioinnissa havaitut perusteettomat palkkaerot on korjattava kuuden kuukauden kuluessa. Menettely ja toimet toteutetaan yhteistyössä henkilöstöedustajan kanssa.
Työntekijällä oikeus palkkatietoihin
Palkat eivät jatkossakaan ole julkisia siten, että kuka tahansa saa tietää työkaverinsa tai toisessa yrityksessä työskentelevän kollegan palkan.
Direktiivin mukaan työntekijällä olisi oikeus saada pyynnöstä kirjallisesti tieto oman työntekijäryhmän palkkatasoista henkilöstön edustajan tai tasa-arvovaltuutetun välityksellä. Jos tiedon antaminen johtaa toisen yksittäisen työntekijän palkan paljastumiseen, tiedot annetaan vain henkilöstöedustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle.
Tiedot pitää antaa kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä. Työnantajalla on lisäksi velvollisuus antaa tarvittaessa perustellut lisäselvitykset.
Palkkatiedoista on hyötyä työnhaussa
Työpaikkaa hakevalle uudesta lainsäädännöstä on merkittävää hyötyä. Yritysten on rekrytointivaiheessa ilmoitettava tehtävän alkupalkka tai palkkahaarukka.
Direktiivin mukaan palkkatiedot pitää antaa siten, että läpinäkyvä palkkaneuvottelu on mahdollinen. Rekrytoiva yritys ei myöskään saa tiedustella työnhakijalta entisten tehtävien palkkahistoriaa.
Maan hallituksessa ei ole yksimielisyyttä lakiesityksen sisällöstä, joten on mahdollista, ettei direktiivin mukaista lainsäädäntöä saada voimaan ajoissa. Laiminlyönti voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin eli valtio voi joutua maksamaan sakkoja.
Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on varmistaa, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Siinä auttaa esimerkiksi palkkauksen läpinäkyvyys.